Monelle maa on silti tuntematon. Vanhempi tutkija Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista sanoo, että Etiopia elää nyt monella tapaa kriittistä aikaa. Äärimmäisen köyhän valtion talous on kasvanut nopeasti ja demokratiakehitystä on tapahtunut, mutta paljon on vielä edessä.

Etiopian talous on kasvanut vauhdilla, joka on ollut yksi maailman nopeimmista. Kovan kasvuvauhdin takana on osittain se, että talouden kasvu on lähtenyt hyvin alhaiselta tasolta.

– Myös talouden rakenne on muuttunut siinä mielessä, että kaupungistuminen on ollut aika vauhdikasta. Etiopia on edelleen maatalousvaltainen maa, mutta kaupungit ovat kasvaneet ja sitä kautta myös teollisuus ja palvelut, Laakso sanoo.

Etiopian nykyisen pääministeri Abiy Ahmedin kaudella on otettu isoja askeleita, ja perjantaina hän sai Nobelin rauhanpalkinnon. Palkinto tuli muun muassa rauhanprosessista Eritrean kanssa lisäksi palkintoperusteissa kehuttiin pääministerin aloittamia demokraattisia uudistuksia kotimaassaan.

Laakso sanoo, että Etiopian demokratiakehitys on ollut hyvää, mutta tie ei tule olemaan helppo.

– Kyllä Etiopia on ihan vasta alkumetreillä demokratisoitumiskehityksessä.

Yhtenä ongelmana maan demokratian kehittymisessä on se, että Etiopia on valtavan suuri, ja maassa on lisäksi useita etnisiä ryhmiä, joiden välit ovat räjähdysalttiit.

– Nykyinen pääministeri nauttii arvostusta yli etnisten ryhmien, mikä on ollut sisäpoliittisessa kehityksessä tärkeä muutos. Etnisten ryhmien tasapaino ja kokemus siitä, että kaikkia kuullaan, on tärkeää, Laakso sanoo.

Kriittinen hetki demokratiakehityksen kannalta ovat myös ensi vuodelle suunnitellut vaalit ja se, kuinka rauhanomaisesti ja vapaasti ne sujuvat.

– Varmasti kansainvälinen yhteisö, Afrikan unioni ja Euroopan unioni haluavat olla tukemassa näiden vaalien järjestämistä ja sitä, että ne ovat vapaat ja rehelliset.

Etiopian taloudellisessa ja poliittisessa kehityksessä ydinkysymyksenä on myös Eritrean kanssa solmittu rauha, koska rauha auttaa Etiopiaa suuntaamaan voimavaroja sotilaallisesta puolustuksesta enemmän siviilisektoreille.

– Eritrean avautuminen on yksi elementti Etiopiankin tulevaisuuden kannalta. Avautumista ei ole kuitenkaan vielä nähty, mutta rauhanprosessi on siinä tärkeä ensimmäinen askel, Laakso sanoo.
STT–Viivi Salminen