Samalla verohelpotukset tulisi Etlan mukaan porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä.

Suomen kannattaisi Etlan mukaan kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta.

TIISTAINA julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.

– Väestön ikääntymisen ja matalan talouskasvun haasteiden keskellä osaajien maahanmuutto tarjoaakin Suomelle merkittävän mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä Etlan tiedotteessa todetaan.

Suomen tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot neljään prosenttiin bkt:stä on vaikea saavuttaa ilman merkittävää lisäystä osaavaan työvoimaan. Laajennettu ja ennustettava verohuojennusjärjestelmä voi olla yksi avainkeino osaajien houkuttelemiseksi, esittää Etla.

ALANKOMAISSA tehdyn tutkimuksen mukaan selkeät ja läpinäkyvät verosäännöt voivat merkittävästi lisätä kansainvälisten osaajien houkuttelua. Alankomaissa kansainvälisten työntekijöiden veroetuuden piiriin kuuluvat voivat saada jopa 30 prosenttia bruttopalkastaan verovapaasti määrätyn ajan. Tämä kasvattaa työntekijän nettotuloja noin 15 prosenttia ja pienentää työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Ennen vuotta 2012 kelpoisuus veroetuuteen perustui Hollannissa subjektiiviseen “niukkojen taitojen” arvioon. Uudistus korvasi sen tulorajaperusteella eli työntekijät, joiden vuotuinen verotettava tulo ylittää 35 000 euroa, ovat nyt oikeutettuja etuuteen.

─ Uudistus kasvatti erityisesti keskituloisten maahanmuuttoa, mikä osoittaa, että muuttoliike reagoi herkästi nettotulojen muutoksiin ja verotuksen ennustettavuuteen, Etlan tutkimuspäällikkö, kansainvälisen verotuksen asiantuntija Olli Ropponen sanoo.

SUOMESSA käytössä oleva 32 prosentin suuruinen, ulkomaisille asiantuntijoille suunnattu lähdeverokanta koskee nykyisin vain henkilöitä, joilla on erityistä ammatillista osaamista tai vähintään 5 800 euron kuukausipalkka. Vaikka etuuden enimmäiskestoa on hiljattain pidennetty seitsemään vuoteen, esittää Etla järjestelmän kehittämistä edelleen.

Suomi voisi laajentaa verohuojennuksia koskemaan myös keskituloisia asiantuntijoita ja ottaa käyttöön porrastetun mallin, jossa vero kasvaisi oleskelun pidentyessä, ehdottaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

─ Alhaisempi alkuvero ja sen asteittainen nousu voisivat tehdä päätöksestä muuttaa Suomeen nykyistä houkuttelevamman, ja samalla pehmentää jyrkkää veronkorotusta etuuden päättyessä. Uudistus voisi vähentää myös muuttoa pois Suomesta ja siten tukea tärkeiden osaajaresurssien pitkäaikaista pysyvyyttä. Veroetuuden tulee kuitenkin olla määräaikainen, jotta vältetään liialliset julkistaloudelliset kustannukset ja varmistetaan verotuksen tasapuolisuus, Kauhanen sanoo Etlan tiedotteessa.

Veroedut eivät yksin riitä, sillä Suomen vetovoimaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten yhdenvertaisuus ja työpaikkojen inklusiivisuus. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat edelleen rekrytointitilanteissa syrjintää, mikä heikentää Suomen houkuttelevuutta pidemmällä aikavälillä.