– On virheellisesti väitetty, että vanhuuseläkeläiset olisi vapautettu leikkauksista. Muistutamme, että eläkkeiden verotus on palkkatulon verotusta kireämpää. Eläkeläisiltä kerättävät verot olivat vuoden 2022 verotuksessa lähes 7,5 miljardia euroa vuosittain, Eetu toteaa tiedotteessa.

Järjestö muistuttaa myös, ettei osaan eläkeläisistä kohdistuvan raippaveron alarajaan ole tehty vuosiin muutosta.

– Työeläkkeistä leikkaaminen olisi hölmöläisen peitonpaikkuuta, missä olennaisin on unohtunut. Leikkausten seurauksena eläkejärjestelmään jäisi vain enemmän rahaa ja valtion verotulot laskisivat.

– Otamme ilolla vastaan lupauksen siitä, että kansaneläkkeisiin ei kosketa. Suuri osa suomalaisten eläkkeistä ei ole suuria.

Neljäsosan eläke on alle 1 250 euroa bruttona kuukaudessa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 736 euroa kuukaudessa eli puolet eläkeläisistä sai eläketuloa tuon rajan alle bruttona.

Pienituloisuus vanhuuseläkeiässä eroaa pienituloisuudesta työiässä, järjestö huomauttaa.

– Jos eläke on pieni, sen varassa sinnitellään koko loppuelämä jopa vuosikymmenien ajan vailla todellisia mahdollisuuksia parantaa omaa tulotasoa esimerkiksi töitä tekemällä. Työikäisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus tehdä lisätöitä jonkin yllättävän lisämenon kattamiseksi.

JULKISUUDESSA on Eetun mukaan myös esitetty, että osa 65- 74-vuotiaista eläkeläisistä on muuta väestö varakkaampaa, minkä vuoksi sopeutustoimia voidaan kohdistaa heihin.

– Muistutamme, että monen muun suomalaisen tavoin eläkeläisten varallisuus on pääosin sidottu omaan kotiin.

Valtiontalouden tilanne heikentää monin tavoin eläkeläisten selviytymistä, järjestö toteaa, eikä sote-uudistus ei ole tuonut helpotusta asiaa.

– Kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoivaa ei riitä kaikille tarvitseville. Sote-palveluiden saatavuudessa on vaikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu.

Myös hintojen nousu, kuten energian, ruoan ja lääkkeiden kallistuminen koskettaa voimakkaasti eläkeläisiä, Eetu painottaa. Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistuu indeksijäädytys eikä tukeen tule korotuksia vuosina 2024-2027.

– Emme ole vapaamatkustajia. Jaamme huolen valtiontalouden tilasta, mutta valittujen keinojen on oltava oikeudenmukaisia. Valtiontaloutta pitää kohentaa oikeudenmukaisella verotuksella.

ESIMERKIKSI yleisen arvonlisäveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä pohjoismaiselle tasolle olisi järjestön mielestä oikeudenmukaisempaa kuin vanhuspalveluista tai eläkkeistä leikkaaminen.

– Tämän edellytyksenä on kuitenkin hintojen nousun korvaaminen täysimääräisillä eläkkeiden indeksitarkistuksilla. Sen sijaan lääkkeiden ja ruoan alennettuja arvonlisäverokantoja ei pidä korottaa.

Eläkkeen ohella tehtävän työn pitää olla kannattavaa, Eetu korostaa. Kannustimia voidaan lisätä keventämällä eläkkeen ohella tehtävän työn verotusta ja parantamalla sen eläkekertymää.

SOSIAALITURVAN kokonaisuudessa jokainen on vuorollaan maksaja ja saaja, järjestö muistuttaa.

– Noin 25 ikävuoteen asti olemme nettosaajia. Tämän jälkeen lähelle 60 ikävuotta kannamme työtä tekevinä vastuuta verojen ja maksujen muodossa myös muiden ikäryhmien hyvinvoinnista.

Ylen julkaiseman tutkimuksen mukaan harvempi kuin joka kolmas suomalainen kannattaa eläkeläisiltä leikkaamista.

– Suomessa on pidettävä kiinni sukupolvien välisestä solidaarisuudesta ja siitä, että kaikki voivat luottaa turvattuihin eläkepäiviin. Yhteiskunnan ei pidä leikata eläkeläisiltä vaan tukea eläkeläisten aktiivisuutta ja hyvinvointia. Näin ennaltaehkäistään sairauskuluja ja mahdollistetaan mittava eläkeläisten vapaaehtoistyö kansalaisyhteiskunnassa, omaishoidossa ja lasten hoitoon osallistumisessa.