Viimeksi EU julkisti toukokuussa suunnitelman, jolla on tarkoitus helpottaa turvapaikanhakijoiden lähettämistä ”turvallisiin kolmansiin maihin” unionin ulkopuolella. EU-maat, myös Suomi, saisivat jättää turvapaikanhakijan turvapaikkahakemuksen tutkimatta, jos hakijan katsotaan voivan saada suojelua muualla.

PALAUTETUILLA siirtolaisilla ei itsellään tarvitsisi olla minkäänlaista yhteyttä lähetettävään maahan tai tietoa siitä. Pelkkää kauttakulkua turvallisen kolmannen maan kautta ennen EU:hun saapumista voitaisiin pitää riittävänä yhteytenä ”turvallisen kolmannen maan” käsitteen soveltamiseksi, ehdotuksessa sanotaan.

Turvalliseksi katsottuun maahan voitaisiin myös lähettää, jos kyseisen unionin ulkopuolisen maan kanssa on tehty sopimus tai järjestely.

Esimerkiksi Kolumbia on tunnettu huumekartelleistaan ja maailman suurimmasta kokaiinin tuotannostaan. Tunisian rajaviranomaiset puolestaan ovat YK:n sisäisen tiedonannon mukaan työntäneet siirtolaisia Libyaan, jossa heitä on käytetty pakkotyöhön, kidutettu ja surmattu, kertoi tiedonannon nähnyt Reuters viime vuonna.

EU:N maahanmuutosta vastaava komissaari Magnus Brunner on kuvaillut ehdotusta työkaluksi, joka auttaisi jäsenvaltioita käsittelemään turvapaikkahakemuksia tehokkaammin.

-  EU-maat ovat olleet merkittävän muuttopaineen alla viimeisen vuosikymmenen ajan, Brunner perusteli toukokuussa uutistoimisto AFP:n mukaan.

EU:hun on kohdistunut kasvavaa painetta monista jäsenmaista hillitä maahantulijoiden määrää ja helpottaa karkotuksia. Kaikkialla tiukentunut yleinen mielipide maahanmuutosta on ruokkinut laitaoikeiston vaalivoittoja useissa jäsenvaltioissa.

IHMISOIKEUSJÄRJESTÖT ovat arvostelleet ehdotusta ja vedonneet jäsenmaihin, jotta ne tyrmäisivät sen. Amnesty Internationalin EU:n maahanmuuttoasioista vastaava edustaja Olivia Sundberg Diez syytti EU:ta vastuun pakoilemisesta.

-  Sen sijaan, että EU käyttäisi loputtomasti aikaa ja resursseja vastuidensa siirtämiseen muille maille, sen tulisi investoida omiin turvapaikkajärjestelmiinsä ja antaa turvapaikanhakijoiden alkaa rakentaa elämäänsä uudelleen, Diez sanoi järjestön tiedotteessa.

Hän piti ehdotusta ”kyynisenä yrityksenä kiertää EU:n pakolaisten suojeluun liittyviä vastuita” siirtämällä ne maihin, joilla on vähemmän resursseja ja vähemmän kykyä tarjota pysyvää suojelua.

-  Ihmisten lähettäminen maihin joihin heillä ei ole yhteyttä, joissa heillä ei ole tukea tai tulevaisuudennäkymiä, tai joiden kautta he ovat ehkä kulkeneet vain lyhyen aikaa, on paitsi kaoottista ja mielivaltaista, myös tuhoisaa inhimillisellä tasolla, hän sanoi.

Ehdotusta on myös verrattu Britannian aiempaan kohusuunnitelmaan lähettää maahan laittomasti saapuneet siirtolaiset Ruandaan. Suunnitelma peruttiin lopulta laajan vastustuksen takia.

EU:N ehdotus on osa viime vuonna hyväksyttyä EU:n laajaa maahanmuuttopakettia, jonka on määrä tulla voimaan 2026. Toukokuinen ehdotus ”turvallisen kolmannen maan” käsitteen soveltamisesta tarvitsee vielä Euroopan parlamentin sekä Euroopan unionin neuvoston hyväksynnän määräenemmistöllä. Tämän on arvioitu kestävän kuukausia.

EU-maiden, kuten Suomen, ei tosin ole pakko soveltaa päätöksissään tarkalleen EU:n laatimaa listaa turvalliseksi katsotuista maista, kunhan maan kansallinen lista täyttää EU:n kriteerit.

Maaliskuussa EU esitti myös mahdollisuutta perustaa niin sanottuja siirtolaisten ”palauttamiskeskuksia” kolmansiin maihin unionin ulkopuolella.

PALAUTTAMISKESKUKSIIN voitaisiin siirtää sellaisia ihmisiä, jotka oleskelevat EU-alueella laittomasti ja ovat saaneet lopullisen poistumismääräyksen EU:sta. Esityksen ulkopuolelle rajattaisiin ilman huoltajia saapuneet alaikäiset ja perheet, joissa on alaikäisiä lapsia.

EU on jo onnistunut vähentämään siirtolaisten saapumista: koko viime vuoden aikana laittomat rajanylitykset unionin alueelle putosivat 38 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin mukaan tulijoiden lukumäärä oli alin sitten pandemiavuoden 2021. Yhteensä EU:n alueelle saapui viime vuonna vajaat 240  000 siirtolaista.

Syynä on erityisesti EU:n ja Italian yhteistyö Tunisian ja Libyan valvontaviranomaisten kanssa – siitä huolimatta, että ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maat kohtelevat niihin jumiin jääneitä siirtolaisia karulla tavalla.

-  Lasku johtuu EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välisestä tehostetusta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on purkaa salakuljetusverkostoja ja tehostaa rajavalvontaa, komission tiedotteessa sanottiin vuoden alussa.

SALAKULJETTAJAT kuitenkin kokeilevat uusia, entistä vaarallisempia reittejä. Koska suosituin reitti Libyasta Italiaan on vaikeutunut, viimeisin keino on kuljettaa siirtolaisia Libyasta Kreikan saarille ja rannikolle.

Vaikka Italia on säilyttänyt paikkansa siirtolaisten ykköskulkumaana EU:hun, ovat Kreikan viranomaiset havainneet uutta aktivoitumista rajoillaan.

Toisaalta Kreikkaan pyrkiminenkin on riskialtista. Kreikka on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan työntänyt järjestelmällisesti siirtolaisia laittomasti takaisin Turkkiin ja käyttänyt väkivaltaisia keinoja tulijoiden estämiseksi.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan viime vuonna yli 2  300 ihmistä kuoli Välimerellä yrittäessään päästä EU:hun. IOM arvioi, että noin yksi 120:stä Välimeren ylitystä yrittäneestä ihmisestä kuoli matkalla Eurooppaan.

Ayla Albayrak/STT