Politiikka
19.10.2017 18:21 ・ Päivitetty: 19.10.2017 18:21
EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa
Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.
EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.
Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.
EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.
Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.
Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.
Lisää aiheesta
– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.
Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.
Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.
Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.
Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.
Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.
Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.
May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.
Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.
STT–ANNIINA LUOTONEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.