Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan EU:n aiemmat toimet ovat olleet tehokkaita, mutta nyt on pyrittävä edistämään tulitaukoneuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä sekä mahdollisia rauhanneuvotteluja sotatoimien lopettamiseksi.

- Mitä enemmän pystymme täältä Euroopan unionista kanavoimaan apua Ukrainalle, sitä vahvempi Ukrainan tilanne on myös kaikkia neuvotteluja ajatellen, Haavisto sanoi saapuessaan ulkoministerikokoukseen.

Ulkoministerien odotetaan keskustelevan Venäjään kohdistuvien pakotteiden lisäämisestä.

Haaviston mukaan nyt on tilkittävä aiempiin pakotteisiin mahdollisesti jääneitä aukkoja.

- On erittäin tärkeää, että Valko-Venäjään kohdistuu riittävästi painetta tässä tilanteessa. Teemme tietysti kaikkemme sen estämiseksi, ettei Valko-Venäjä täydellä voimalla liittyisi tähän sotaan.

Eroon venäläisestä fossiilienergiasta

EU-keskustelussa keskeisessä roolissa on ollut EU:n energiariippuvuuden vähentäminen Venäjästä. Muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) on vaatinut, että EU-maiden on lopetettava Venäjän sotatoimien rahoittaminen energiaostoilla.

Toissa viikolla epävirallisessa EU-huippukokouksessa linjattiin, että riippuvuutta on vähennettävä niin pian kuin mahdollista.

Osa EU-maista on varsin riippuvaisia venäläisenergiasta. Etenkin venäläisestä maakaasusta luopuminen on tietyille maille vaikea pala. Marin on arvioinut, että Suomelle venäläisenergiasta luopuminen ei ole yhtä vaikeaa kuin monelle muulle.

Ulkoministerikokoukseen saapuessaan Ruotsin ulkoministeri Ann Linde sanoi, että suurien pakotepakettien jälkeen seuraavista askelista tulee yhä vaikeampia. Hänen mukaansa EU-maiden yhtenäisyyden säilyttäminen olisi tärkeää.

Myös Ruotsi on valmis lopettamaan venäläisenergian tuonnin, mutta Ruotsin tilanne on samanlainen kuin Suomella, eli luopuminen ei ole niin vaikeaa kuin joillekin muille.

Linde uskoo, että kysymys maakaasusta on kaikkein vaikein.

Huoli humanitaarisesta tilanteesta suuri

Pakotteiden kautta synnytetyn paineen lisäksi EU on tukenut Ukrainaa esimerkiksi lähettämällä aseita.

Ulkoministerien on tarkoitus tänään keskustella myös rauhanrahaston kautta annettavan ase- ja puolustustarvikeavun tuplaamisesta Ukrainalle. Epävirallisessa EU-huippukokouksessa EU-maiden johtajat linjasivat, että alun perin 500 miljoonan euron tukisummaa kasvatettaisiin miljardiin euroon.

Ulkoministerikokouksessa keskustellaan tukitoimien lisäksi Ukrainan tilanteesta laajemmin.

- Ennen kaikkea humanitaarinen tilanne siellä huolestuttaa. Olin viikonloppuna yhteydessä myös Kansainväliseen Punaiseen Ristiin muun muassa Mariupolin tilanteesta kysyen, mitä vielä voimme tehdä enemmän, Haavisto kertoi.

Ukrainan eteläosassa sijaitseva satamakaupunki Mariupol on jo lähes täysin tuhottu. Kaupungissa on edelleen loukussa yli 300 000 ihmistä.

EU:n ulkopolitiikkaa johtava korkea edustaja Josep Borrell kutsuu Venäjän toimia Mariupolissa valtavaksi sotarikokseksi. Hän totesi ulkoministerikokouksen alussa, että Venäjä tuhoaa kaiken ja pommittaa tappaakseen kaikki.

Yhdysvaltojen presidentti vierailee Euroopassa

Kansainväliset ponnistukset sotatoimien lopettamiseksi jatkuvat tällä viikolla. Painoarvoa lisää se, että Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden vierailee tällä viikolla Euroopassa.

Biden osallistuu torstaina Brysselissä sotilasliitto Naton ylimääräiseen huippukokoukseen sekä EU-maiden johtajien huippukokoukseen. Torstai on tuhti kokouspäivä, sillä silloin myös G7-maiden johtajien on määrä keskustella Venäjän toimista Ukrainassa.

Perjantaina Biden jatkaa matkaansa Belgiasta Puolaan.

Haavisto arvioi, että Bidenin vierailulla on merkitystä erityisesti siltä kannalta, että Nato-maiden yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu.

-  Monet maat ovat huolissaan omasta turvallisuudestaan tässä tilanteessa. Baltian maiden, Puolan osalta varmasti Bidenin vierailu on tärkeä, Haavisto pohti.

Tänään Bidenin on määrä keskustella puhelimitse Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin, Italian pääministerin Mario Draghin ja Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa.

Puolustusyhteistyössä otetaan huomioon uudet uhat

Ulkoministerien lisäksi Brysseliin saapuvat tänään EU-maiden puolustusministerit. Ulko- ja puolustusministereillä on iltapäivällä yhteinen kokous, jossa keskustellaan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan tulevaisuudesta.

EU on rakentanut niin sanottua strategista kompassia. Kyseessä on asiakirja, jossa linjataan puolustus- ja turvallisuuspolitiikan seuraavia askelia. Strateginen kompassi on ollut pitkään valmistelussa ja odotuksissa on, että se hyväksytään lähiviikkojen aikana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin keikautti Euroopan turvallisuustilanteen aivan uuteen asentoon. Tämän vuoksi myös strategista kompassia on viilattu uudelleen.

Haavisto kertoo, että strategiseen kompassiin on lisätty tuoretta tilannekuvaa siitä, mitä Venäjän hyökkäys merkitsee Euroopalle ja millaisia uusia turvallisuusuhkia se on luonut.

- Taustalla on myöskin tämä epätavanomaisten aseiden käytön riski, niin kemiallisten aseiden kuin jopa taktisten ydinaseiden käytön riski. Tämä Ukrainan tilanne tuo aivan uusia pelkoja myös näiden asetyyppien suhteen.

STT – Heta Hassinen, Hannu Aaltonen