Ympäristövaliokunnan valmistelema lauselmaesitys alleviivaa kiirettä. EU-johtajia patistetaan päättämään vihdoin joulukuussa siitä, että vuoteen 2050 mennessä ilmastopäästöt on saatava nollattua.

Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan parlamentti haluaa kiristää vuoden 2030 tavoitetta. Siihen mennessä päästöjen pitäisi olla 55 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990. Myös vuodelle 2040 tarvitaan meppien mukaan välitavoite, jotta päästöjen tasaantuminen vuosisadan puolivälissä varmasti toteutuu.

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) on ollut mukana valmistelemassa ehdotusta parlamentin kannaksi. Torvaldsin mukaan päätöslauselmaesityksessä merkittävintä on juuri tavoite vuodelle 2030.

– Millä tavalla komissio tämän ratkaisee, jää nähtäväksi, Torvalds sanoo.

Euroopan parlamentti äänestää kannastaan torstaina. Mepit kirittävät kannanotollaan EU-komissiota, jolta odotetaan ympäristöohjelmaa ensimmäisten sadan päivänsä aikana. Julkislausuma ei kuitenkaan ole velvoittava.

Näillä näkymin joulukuun alussa aloittavan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on parlamentin linjoilla. Hän on jo aiemmin luvannut ajaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 50–55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Ydinvoima saa täyslaidallisen

Yli 20-sivuisessa päätöslauselmassa ydinvoima ja suomaiden kuivaus ovat saaneet tiukat kirjaukset.

Esityksen mukaan ydinvoima ei ole turvallista eikä myöskään ympäristön tai talouden kannalta kestävää. Ehdotuksen mukaan sen käyttö pitäisi vähitellen lopettaa EU:ssa.

Kirjausta yritetään Torvaldsin mukaan vielä poistaa, mutta helppoa se ei välttämättä ole.

– Parlamentti on aika hajalla. Ranskalaisista toiset ovat takana ja toiset tiukasti ydinvoimaa vastaan. Saksalaiset ovat luultavasti enemmistöltään ydinvoimaa vastaan, Torvalds arvioi.

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta ei esityksen mukaan saisi käyttää ympäristön kannalta haitallisesti eli esimerkiksi suomaiden kuivaamiseen.