Kotimaa

EU-parlamentti: Nyt toimia, Juncker! – ”Teollisuusstrategian kanssa ei varaa vitkastella”

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

Kautensa alussa Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimitti Euroopan uudelleenteollistamista yhdeksi kärkihankkeeksi ja asetti tavoitteen, että vuonna 2020 teollisuuden osuuden unionin bruttokansantuotteesta on oltava vähintään 20 prosenttia.

Tästä huolimatta Junckerin komissio ei ole muodostanut yhtenäistä strategiaa, jonka avulla huolestuttavat kehityskulut, kuten teollisten työpaikkojen väheneminen ja teollisuuden osuuden unionin BKT:stä pieneneminen, käännetään eurooppalaisen teollisuuden uudeksi tulemiseksi.

Toistaiseksi EU on johtava toimija monilla teollisuuden aloilla, mutta kilpailevien talousalueiden hioessa omia teollisuusstrategioitaan EU:lla ei ole varaa vitkastella.

– Teollisuus on Euroopan selkäranka, jota pitää jatkuvasti vahvistaa ja uudistaa. Pelkkä tavoitteen asettaminen ei riitä, jos sen toteuttamiseksi ei ole strategiaa. Eurooppalainen teollisuus ja Suomen tapaiset, vientiteollisuuteen nojaavat maat tarvitsevat EU:lta sitoutumista teollisen kilpailukykymme ylläpitämiseen, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) painottaa.

Kumpula-Natri kertoo tiedotteessaan Euroopan parlamentin lähettäneen eilen komissiolle vahvan viestin, että EU:n on yhdessä jäsenmaiden kanssa ja työmarkkinaosapuolia kuunnellen synnytettävä yhtenäinen strategia, jonka ytimessä ovat digitalisaation, kiertotalouden sekä energiatehokkuuden parantamisen tuomat mahdollisuudet.

Teollisuus on Euroopan selkäranka, jota pitää jatkuvasti vahvistaa ja uudistaa.

Parlamentti vaatii päätöslauselmassaan, että EU ottaa teollisuuden kehittämisen huomioon myös tulevissa kauppasopimuksissaan.

– Euroopan teollisuus ei voi vain reagoida megatrendeihin. EU:n pitää aktiivisesti pyrkiä tukemaan kunnianhimoista innovointipolitiikkaa, teollisten työpaikkojen syntyä ja uudelleenkoulutusta, toteaa Kumpula-Natri.

EU:n innovaatiopanostusten ja sääntelykehityksen on tähdättävä siihen, että eurooppalainen teollisuus mukautuu toimintaympäristön muutokseen ja ottaa hyödyn irti digitalisaatiosta.

– Yksi unionin laajuinen sääntelykehys tarkoittaa vähemmän sääntelyä kuin 28 erillistä säädöstä. Sääntelyn keventäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa ympäristön- ja terveydensuojelusta tinkimistä. Myös työntekijöiden oikeuksia pitää kunnioittaa eikä sosiaalinen polkumyyntiä ole jatkossakaan vaihtoehto. Sosiaalinen vastuullisuus pitää sisällyttää myös moderniin teollisuusstrategiaan.

– Vain uudistuva teollisuus voi säilyä johtajana maailman markkinoilla, Kumpula-Natri päättää.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat