EU-parlamentti: Nyt toimia, Juncker! – ”Teollisuusstrategian kanssa ei varaa vitkastella”

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

Kautensa alussa Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimitti Euroopan uudelleenteollistamista yhdeksi kärkihankkeeksi ja asetti tavoitteen, että vuonna 2020 teollisuuden osuuden unionin bruttokansantuotteesta on oltava vähintään 20 prosenttia.

Tästä huolimatta Junckerin komissio ei ole muodostanut yhtenäistä strategiaa, jonka avulla huolestuttavat kehityskulut, kuten teollisten työpaikkojen väheneminen ja teollisuuden osuuden unionin BKT:stä pieneneminen, käännetään eurooppalaisen teollisuuden uudeksi tulemiseksi.

Toistaiseksi EU on johtava toimija monilla teollisuuden aloilla, mutta kilpailevien talousalueiden hioessa omia teollisuusstrategioitaan EU:lla ei ole varaa vitkastella.

– Teollisuus on Euroopan selkäranka, jota pitää jatkuvasti vahvistaa ja uudistaa. Pelkkä tavoitteen asettaminen ei riitä, jos sen toteuttamiseksi ei ole strategiaa. Eurooppalainen teollisuus ja Suomen tapaiset, vientiteollisuuteen nojaavat maat tarvitsevat EU:lta sitoutumista teollisen kilpailukykymme ylläpitämiseen, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) painottaa.

Kumpula-Natri kertoo tiedotteessaan Euroopan parlamentin lähettäneen eilen komissiolle vahvan viestin, että EU:n on yhdessä jäsenmaiden kanssa ja työmarkkinaosapuolia kuunnellen synnytettävä yhtenäinen strategia, jonka ytimessä ovat digitalisaation, kiertotalouden sekä energiatehokkuuden parantamisen tuomat mahdollisuudet.

Teollisuus on Euroopan selkäranka, jota pitää jatkuvasti vahvistaa ja uudistaa.

Parlamentti vaatii päätöslauselmassaan, että EU ottaa teollisuuden kehittämisen huomioon myös tulevissa kauppasopimuksissaan.

– Euroopan teollisuus ei voi vain reagoida megatrendeihin. EU:n pitää aktiivisesti pyrkiä tukemaan kunnianhimoista innovointipolitiikkaa, teollisten työpaikkojen syntyä ja uudelleenkoulutusta, toteaa Kumpula-Natri.

EU:n innovaatiopanostusten ja sääntelykehityksen on tähdättävä siihen, että eurooppalainen teollisuus mukautuu toimintaympäristön muutokseen ja ottaa hyödyn irti digitalisaatiosta.

– Yksi unionin laajuinen sääntelykehys tarkoittaa vähemmän sääntelyä kuin 28 erillistä säädöstä. Sääntelyn keventäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa ympäristön- ja terveydensuojelusta tinkimistä. Myös työntekijöiden oikeuksia pitää kunnioittaa eikä sosiaalinen polkumyyntiä ole jatkossakaan vaihtoehto. Sosiaalinen vastuullisuus pitää sisällyttää myös moderniin teollisuusstrategiaan.

– Vain uudistuva teollisuus voi säilyä johtajana maailman markkinoilla, Kumpula-Natri päättää.

AL: Suomi ja Ruotsi puuhaavat harjoitusta valeuutisia vastaan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomi ja Ruotsi järjestävät yhteisen harjoituksen, joka keskittyy informaatiovaikuttamiseen, kuten valeuutisiin ja trollaamiseen, kertoo Aamulehti.

Harjoituksessa on mukana noin 20 virkamiestä Suomesta ja Ruotsista. Lehden mukaan osallistujat ovat eri alojen osaajia, mutta heidän taustoistaan ei kerrota tarkemmin. Harjoitukseen osallistuu myös Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen asiantuntijoita.

– Harjoituksen valmistelu käynnistyi noin vuosi sitten, mutta asia on ollut puheen alla jo pidempään, kertoo valtioneuvoston kanslian johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen Aamulehdelle.

Konkreettinen aloite harjoitukseen on lähtöisin Suomesta. Informaatiovaikuttamiseen keskittyvä harjoitus toteutetaan ensimmäistä kertaa toisen valtion kanssa.

– Suomessa on harjoiteltu informaatiovaikuttamista jo aiemmin maan sisällä, mutta nyt tätä tehdään tietääkseni ensimmäistä kertaa ulkomaan kanssa, sanoo Toivanen lehdelle.

Ruotsin kerrotaan suhtautuneen harjoitukseen hyvin myönteisesti.

Kovassa humalassa törmäilleelle majurille tuomio

Kuva: Lehtikuva

Majuri James Mashiri tuomittiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vuoden ajokieltoon. Hän sai tuomion törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä vammantuottamuksesta.

Mashiri törmäsi vastaan tulleeseen autoon huhtikuussa Turun Helsinginkadulla. Autoa kuljettanut nainen loukkaantui törmäyksessä.

Ajon jälkeen Mashirin veren alkoholipitoisuus oli 1,42 promillea ja hän ajoi 101 kilometrin tuntinopeudella alueella, jossa rajoitus oli 50 kilometriä tunnissa.

Mashiri on myöntänyt teot.

Juttua päivitetty tuomiolla.

AVAINSANAT

Alkoholin vähittäismyynti väheni 2 % vuoden takaisesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Alkoholin vähittäismyynti väheni vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Päivittäistavarakaupan etujärjestö. Määrä putosi sekä litroina että 100-prosenttisena alkoholina mitattuna.

Päivittäistavarakaupan mukaan asia selviää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tilastoista.

Päivittäistavarakauppa kiinnittää huomiota siihen, että alkoholijuomien myynti väheni, vaikka kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tuonut päivittäistavarakaupoille noin 15 uutta myyntipäivää.

– Alkoholi kuuluu yhä useammin ruoan yhteyteen, ja määrän sijasta panostetaan laatuun, sanoo toimitusjohtaja Kari Luoto.

Päivittäistavarakauppa haluaa, että kaupoissa voitaisiin myydä entistä vahvempia alkoholijuomia.

Lääketieteelliset alat siirtyvät ensi vuonna yhteisvalintaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa, kertoo Oulun yliopisto. Yhteisvalintaa koordinoi Oulun yliopisto, jonka lisäksi yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Ensi vuodesta lähtien hakija voi hakea korkeakoulujen yhteishaussa vain joko lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen hakukohteisiin.

Hakijalle annetaan yhteisvalinnassa vain yksi ensisijaisuuspiste ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen.

Tämän vuoden korkeakoulujen yhteishaussa lääketieteellisille aloille oli yhteensä 9435 hakijaa.

Ensi kevään aloituspaikkoja lääketieteen yhteisvalinnassa on yhteensä 735, hammaslääketieteessä 180 ja eläinlääketieteessä 68.

Parahdus Kittilästä: ”Nyt täällä tarvitaan apua”

Kuva: Lehtikuva

Kittilässä kunnanhallituksen päätöksenteko jumiutui jälleen tiistaina, kun kateissa oli hallituksen kokouksen koollekutsuja ja sitä myöten kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kokous lykkääntyy todennäköisesti viikolla. Se siirtää myös esityslistalla ollutta päätöstä ylimääräisestä kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa voitaisiin käsitellä rikossyytteitä saaneiden Kittilän kuntapäättäjien asemaa.

– Kokouksen kulku oli sellainen, että yksi kunnanhallituksen jäsen kysyi, että kuka oli kutsunut kokouksen koolle. Ainoa paikalla ollut puheenjohtaja oli hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuula Mertaniemi (oikeudenmukainen Kittilä), joka ilmoitti, että ei hän ainakaan, kertoi Kittilän kunnan vs. hallintojohtaja Sanna Ylinampa STT:lle.

Koollekutsujasta kysyi Kittilän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Yrjötapio Kivisaari (kesk.).

– Kokousta ei ollut kutsuttu asiallisesti kokoon. Nyt olisi voitu lähteä kiirehtimään kunnan päätöksentekoa ja hoitamaan syytteessä olevien (kuntapäättäjien) asiat niin, että ne olisi saatu asianmukaisesti eteenpäin. Eihän tämä nyt voi näin jatkua, Kivisaari tuskaili.

Hän olisi jo valmis pyytämään ulkoistakin apua asioiden selvittämiseen.

– Asiat ovat niin sekaisin, että nyt täällä tarvitaan apua. Valtiovarainministeriön asettama selvitysmies tai -työryhmä olisi erittäin tervetullut ratkomaan tulehtunutta tilannetta.

Kaikkiaan 27:ää Kittilän kunnan entistä ja nykyistä kuntapäättäjää vastaan nostettiin viime perjantaina rikossyytteitä. Valtiovarainministeriö vaati tuolloin, että päättäjien asema tulisi viedä kiireellisesti kunnanvaltuuston käsittelyyn.

Ylinamman mukaan tiistain asialista siirtyy sellaisenaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi ensi viikon tiistaiksi. Hänen mukaansa silloin on vielä mahdollista tehdä päätös, että valtuusto pitäisi ylimääräisen kokouksen 31. lokakuuta.

Mutta kuka hallituksen kutsuu koolle?

– Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk.) on tulossa ensi viikon kokoukseen ja hän toimii koollekutsujana, Ylinampa vakuuttaa.

STT–MINNA NYRHINEN-BLAZQUEZ, MATIAS ÅBERG, OLLI-PEKKA PAAJANEN

AVAINSANAT