Lisäksi EU-komissio ja Euroopan parlamentti haluaisivat suostumuksen puutteen perusteeksi raiskaukselle kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Muutokset olisivat osa direktiiviä, jolla pyritään torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vaikka Suomen melko tuore seksuaalirikoslainsäädäntö todennäköisesti kattaa suurimman osan Brysselin vaateista, direktiivi voi ravistella suomalaista tapaa ajatella rikoksista.

Suomen rikoslaista ei löydy tällä hetkellä ainoatakaan pykälää, joka suojaisi erityisesti naisia. Rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta on hiljattain kuitenkin lisätty perusteeksi koventaa rangaistusta.

SUOMALAINEN lainsäätäjä on tähän saakka katsonut rikoslain yleisten pykälien täyttävän velvoitteet, joita kansainväliset sopimukset edellyttävät naisten suojaamiseksi.

Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta katsoo tilanteen johtuvan sääntelyperinteestä. Lain on haluttu olevan kaikille sama myös sukupuolesta riippumatta.

Melander olisi valmis tarkistamaan kansallista ajattelua uusiksi, jos viranomaiset eivät esimerkiksi havaitse rikoksia lainsäädännön perusteella.

-  En kyllä kategorisesti sulkisi pois sitä, että meillä on niitä erityissäännöksiäkin.

Melanderin mukaan neuvottelujen kohteena olevan direktiivin vaikutuksia on punnittava huolella, koska yleensä yksittäistä direktiiviä ei ole pidetty syynä uudistaa koko rikoslain logiikkaa. Lisäksi unionin jäsenmaat ovat halunneet viedä ehdotusta siihen suuntaan, että esimerkiksi sukuelinten silpominen voisi yhä olla rangaistavaa vain pahoinpitelypykälien kautta.

EUROOPAN parlamentilla ja unionin jäsenmailla riittää yhä neuvoteltavaa. Jäsenmaat haluaisivat esimerkiksi poistaa velvoitteen suostumuksen puutteesta raiskauksen perusteena.

Parlamentissa hankkeen toisena esittelijänä toimiva ruotsalainen demarimeppi Evin Incir pitää jäsenmaiden ehdotusta vesitettynä. Hän huomauttaa, että pelkästään perheväkivallan takia joka viikko henkensä menettää noin 50 naista Euroopassa.

-  Tämä on osa eurooppalaista lainsäädäntöä, jolla on tarkoitus varmistaa, että otamme naisten ja tyttöjen tilanteen vakavasti, Incir sanoo STT:lle.

Parlamentti haluaisi viedä sääntelyä komission ehdotusta pidemmälle. Se tahtoisi muun muassa ankaroittaa rangaistuksia, jos direktiivin käsittelemät teot suunnataan esimerkiksi turvapaikanhakijoihin, raskaana oleviin, ihmissalakuljetuksen uhreihin, julkisuuden henkilöihin tai journalisteihin.

Suomessa puolestaan rangaistuksen koventamisperusteet ovat normaalisti koskeneet kaikkia laissa mainittuja rikoksia, joten tämäkin ehdotus on törmäyskurssilla perinteisen suomalaisajattelun kanssa.

Myös EU-instituutioiden oikeuspalveluilla on tällä hetkellä eriäviä näkemyksiä siitä, mitä kaikkea direktiiviin voi EU:n perussopimuksia noudattaen sisällyttää.

SUOMESSA rikoslain erityissäännöksistä on alettu tyypillisesti kysellä silloin, kun tietoon on tullut tarve jonkin tietyn ryhmän erityiselle suojalle. Oikeusministeriö on kuitenkin suhtautunut tällaiseen ajatteluun nihkeästi.

Ministeriö on katsonut aiemmin muun muassa, että pakkoavioliitot ovat Suomessa tuomittavia rikoslain ihmiskauppaa ja pakottamista koskevien pykälien perusteella. Siksi se ei nähnyt tarvetta muuttaa rikoslakia, vaikka rikostuomioita pakkoavioliitoista ei ollut Suomessa langetettu.

Melander katsoo pakkoavioliitot yhdeksi asiaksi, jossa saattaisi olla aineksia erityissäännökseksi.

Oikeusministeriö selvitti viime hallituskaudella myös sitä, pitäisikö naisten sukuelinten silpominen kriminalisoida erikseen. Lopputuloksena oli tässäkin tapauksessa mietintö, jonka perusteella lainsäädäntöä ei muutettu.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että naisten sukuelinten silpominen haluttaisiin kriminalisoida nykyistä selkeämmin.

Mikko Gustafsson / STT