Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

EU:n on ratkaistava miten venäläisomisteisten kiinteistöjen riskiin vastataan

Jukka-Pekka Flander / SDP

Venäläisen kiinteistöomistuksen riskit pitää tiedostaa muuallakin EU:ssa, ei pelkästään Suomessa.

Suna Kymäläinen

Venäläiset ovat Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan ostaneet Suomesta vuodesta 2011 huhtikuun 2024 loppuun mennessä 3 661 kiinteistöä.

Olen yli 15 vuoden ajan tuonut esille uhkakuvia, joita venäläisten kiinteistöomistuksiin liittyy – kauan ennen kuin näistä laajemmin puhuttiin ja ennen kuin eurooppalainen turvallisuusympäristö muuttui ensin Krimin valtauksen ja sittemmin Ukrainan sodan takia. Sittemmin nämä uhkakuvat ovat tulleet entistäkin konkreettisemmiksi. Suomen lisäksi tämä riski on syytä tiedostaa laajemmin Euroopan tasolla.

Myös sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta on hiljattain varoittanut Ilta-Sanomissa (IS Extra 14.5.) vakavista riskeistä, joita venäläisten ostamiin kiinteistöihin Suomessa liittyy. Venäjä pystyisi ääritilanteissa hyödyntämään kansalaistensa kiinteistöomistuksia.

EU:ssa on pohdittava, kuinka sen alueella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen osalta toimitaan.

Esimerkiksi Krimin valtauksen yhteydessä vuonna 2014 Venäjä pystyi hyödyntämään kansalaistensa omistamia kiinteistöjä muun muassa varastoimalla niihin etukäteen ampumatarvikkeita ja aseita. Vastaavasti kiinteistöjä voitaisiin käyttää esimerkiksi räjähteiden tai elektronisten häirintälaitteiden varastointiin tai potentiaalisesti jopa sotilaiden majoitus- ja koulutustarkoituksiin. Tämä voisi tapahtua muuallakin Euroopassa.

VENÄLÄISET ovat ostaneet Suomesta vuodesta 2011 huhtikuun 2024 loppuun mennessä 3 661 kiinteistöä. Tässä määrässä eivät näy sellaiset kaupat, joissa kiinteistöjä omistaneiden suomalaisyritysten osakkeet on myyty venäläisille, joten omistuksia on todellisuudessa vieläkin enemmän.

Vaikka suurin osa näistä omistuksista on verrattain pieniä, on huomattava laajempi kuva. Venäläisten kiinteistökauppojen määrä lähti Suomessakin merkittävään nousuun vuosina ennen Krimin valtausta. Monet ostetuista kohteista ovat huonokuntoisia, mutta ne sijaitsevat strategisesti tärkeiden kohteiden kuten varuskuntien tai liikenteen solmukohtien läheisyydessä. Olennainen onkin kysymys siitä, onko Venäjällä varauduttu toimimaan samalla tavalla muissakin lähinaapurimaissa kuin Ukrainassa.

ONGELMA ja riski on Euroopan yhteinen. EU:ssa onkin pohdittava, kuinka sen alueella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen osalta toimitaan. Suomessa kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina onneksi kiristetty ottamalla lupamenettely käyttöön, mutta kansallinen sääntely ei edelleenkään ole riittävää. EU:ssa tulisikin ottaa selkeä kanta asiaan ja saattaa voimaan yhtenäinen sääntely koko unionin alueella. Meidän tulee viimein avata silmämme.

Kirjoittaja on Lappeenrannassa asuva kansanedustaja (sd.).

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE