– Mutta Venäjän hallinto ei ole valmis vain pesemään käsiään ja toteamaan, ettei heitä kiinnosta mitä Donbasissa tapahtuu. Venäjä voi kuitenkin olla avoin rauhanturvaajien saapumiselle Itä-Ukrainaan, Suomessa alkuviikosta vieraillut Puškov kertoo Demokraatin haastattelussa.

Venäjän Duuman ulkoasiainvaliokunnan entinen puheenjohtaja kuvailee Euroopan ja Venäjän välisten suhteiden olevan tällä hetkellä umpikujassa. Syy löytyy Ukrainasta. Hän näkee, että lännen pitäisi antaa Kiovalle enemmän painetta rauhanneuvottelujen edistämiseksi.

– Euroopan unionissa ajatellaan, että Venäjällä on avaimet Itä-Ukrainan kriisin ratkaisuun. Venäjällä puolestaan nähdään, että Kiova on suurimmassa vastuussa ja Venäjä ei ole suoraan osallinen konfliktiin, Puškov toteaa.

Aleksei Puškov (Kuva: Wikipedia).

Hän korostaakin, kuinka länsi yrittää saada Venäjää unohtamaan Donbasin alueet Itä-Ukrainassa.

– Mutta, että Venäjä vain kääntäisi selkänsä ja lähtisi pois? Tätä ei tule tapahtumaan. Se on mahdotonta.

– Lännen tulisi ymmärtää, että Donbasin alueen ihmiset eivät suurimmaksi osin vain puhu venäjää, vaan ovat etnisesti venäläisiä. Jos Venäjä kääntäisi selkänsä alueelle, otettaisiin se hyvin huonosti vastaan Venäjällä. Tätä maan johto ei käsittele edes vaihtoehtona.

Puškovin mukaan Kremlissä kuitenkin ollaan valmiita pohtimaan vaihtoehtoa alueen liittämisestä poliittisesti takaisin Ukrainaan. Joskin tietyin ehdoin.

– Nämä ehdot on lueteltu jo Minskin sopimuksessa. Valitettavasti Kiova näyttää olevan ennemmin kiinnostunut jatkamaan kriisiä kuin tavoittelemaan rauhaa.

Puškov esittää tämän johtuvan Ukrainan presidentin Petro Porošenkon sisäpolitiikasta. Porošenkolla ei senaattorin mielestä ole esittää mitään muita saavutuksia Ukrainan kansalle.

– Jos konflikti Itä-Ukrainassa loppuu, uskon Porošenkon häviän seuraavat vaalit. Mikäli kriisi puolestaan jatkuu, hän voi aina sanoa olevansa kykenemätön toimimaan Itä-Ukrainan tapahtumien takia.

Venäjällä on Puškovin mukaan suuri potentiaali markkinoille. Ukraina on puolestaan hajonnut valtio, jossa on epäonnistuneet markkinat.

Hän kummastelee, miksi EU on päättänyt tukea Ukrainaa ja ohittaa Venäjän. Ratkaisu on hänestä outona ja irrationaalinen.

– Valitettavasti.

Lisäksi, Puškovin mukaan EU:n pakotteet eivät toimi. Hän kuitenkin tunnustaa, että Venäjän talous on kärsinyt Euroopan unionin Venäjä-pakotteista.

– Mutta ei siinä määrin, että Venäjä muuttaisi ulkopolitiikkaansa. Luulen, että Euroopan pitäisi pohtia, paljonko he ovat kärsineet Venäjän vastapakotteista sekä omista Venäjä-pakotteistaan.

Hän esittääkin, että EU:n kannattaisi arvioida, onko Ukrainan ja Porošenkon sokea tukeminen kaiken taloudellisen menetyksen arvoista.

– EU voi jatkaa pakotteita, mutta entä sitten? Venäjän maataloussektori on alkanut kehittyä. Nyt maataloustuottajat pyytävät, ettemme peruisi vastapakotteita. Tuottajat tarvitsevat vielä kolme vuotta kehittyäkseen tarpeeksi. Vastaamme hallinnosta, että voitte luottaa Euroopan unioniin. He kyllä pitävät pakotteita yllä.

Puškovin mukaan esimerkiksi maan omavaraisuus lihatuotteissa on lisääntynyt voimakkaasti ja myös elintarviketuotteiden vienti on nousussa.

– Venäjä tuottaa nyt itse valtaosan niistä tuotteista, joita maahan tuotiin ennen EU:sta. Maan maataloustuotanto on vahvistunut.

– Euroopan Venäjä-pakotteiden ylläpito ei olekaan juuri heikentänyt Venäjän asemaa.

Puškovin analyysia kuunnellessa on helppoa ymmärtää, miksi tilanne Venäjän ja Euroopan välillä tuntuu jämähtäneen paikoilleen. Euroopan ja Kremlin näkemykset ovat kaukana toisistaan. Asioita katsotaan tyystin eri kanteilta. Mutta miten asiassa sitten tulisi edetä?

Puškov nostaa esiin Saksan ulkoministeri Sigmar Gabrielin (sd.), jonka mukaan EU voisi pohtia Venäjä-pakotteita uudelleen jo siinä vaiheessa, mikäli Ukrainaan saadaan rauhanturvaajia.

– Ajattelen tämän olevan paljon lupaavampi lähtökohta neuvotteluille, kuin toistaa, että EU ei tee mitään liikkeitä ennen kuin koko kriisi on ratkaistu, Puškov esittää.

– Kriisin laukeamiseen voi mennä kymmenen vuotta. Jos EU ei hellitä yhtään, niin hyvä on. Me selviydymme kyllä. Venäjä löytää uusia kumppaneita.

Puškov tuokin esiin, kuinka esimerkiksi Saudi-Arabian kuningas Salman vieraili viime viikolla ensimmäistä kertaa maiden historian saatossa Moskovassa. Vierailun aikana sovittiin muun muassa asekaupoista.

– Jos EU ei halua olla Venäjän pysyvä kumppani, se on EU:n asia. Mutta muun muassa Japani, Kiina, Saudi-Arabia ja Brasilia haluavat.

Venäjän ja Kiinan kumppanuutta Puškov kuvailee ”epäviralliseksi strategiseksi yhteistyöksi”.

– Yhteistyötä ei tietenkään kutsuta tällä nimellä, vaan ”syvälliseksi strategiseksi kumppanuudeksi”. Emme suunnittele mitään pysyvää sotilasyhteistyötä Kiinan kanssa, emme halua rakentaa mitään uutta Natoa. Mutta Venäjän ja Kiinan suhteet ovat strategisesti erittäin tärkeät.

– Kiinalaiset ymmärtävät hyvin, että jos he auttavat Venäjää Yhdysvaltojen painetta vastaan, he puolustavat samalla itseään Yhdysvaltain paineelta.

Puškov kuitenkin lieventää lausuntoaan hieman toteamalla, että tietysti Venäjä on kiinnostunut Euroopasta.

– Emme halua tuhota siteitämme Eurooppaan. En pidä hyvänä politiikkana sitä, että, Eurooppa vaatii Venäjää tekemään suuria myönnytyksiä ennen kuin Eurooppa tekee omia liikkeitään.

Puškov toimii poliittisen uransa ohella professorina Moskovan huippuyliopistossa Kansainvälisten suhteiden instituutissa. Suomen ja Venäjän suhteet professori näkee niin hyvinä kuin nykyisessä poliittisessa tilanteessa on mahdollista.

– Vaikka Suomi on EU:n jäsen ja noudattaa sen linjaa ja on sitoutunut myös Venäjä-pakotteisiin, samaan aikaan maiden presidentit kuitenkin tapaavat säännöllisesti. Keskusteluyhteys Moskovaan onkin säilynyt. Tästä on varmasti hyötyä myös Suomelle.

– Venäjän ja Suomen suhteet ovat selvästi paremmat, kuin vaikkapa Venäjän ja Ruotsin tai Venäjän ja Puolan. Arvostamme Suomea naapurina sekä investoijana Venäjän markkinoille.