Aloite huippukokouksesta hyväksyttiin tällä viikolla Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa laajalla enemmistöllä ja sen perustana on huoli usean Euroopan neuvoston jäsenmaan ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen heikkenemisestä sekä Venäjän asemasta yleiskokouksen työskentelyssä.

Kyseessä on vasta neljäs huippukokous vuodesta 1949 toimineen neuvoston historiassa.

– Huippukokouksia järjestetään harvoin ja yleensä Euroopan neuvostoa kohdanneen poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Aiempien kokousten teemoina on ollut muun muassa kylmän sodan jälkeiseen aikaan siirtyminen ja Euroopan unionin laajentuminen. Nyt järjestöä ravistelee useamman jäsenmaan ihmisoikeustilanteen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian tilan heikentyminen. Lisäksi järjestö on joutunut ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa yksi jäsenmaa eli Venäjä on jäänyt pois yleiskokouksen toiminnasta, Strasbourgin kokoukseen osallistunut Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) toteaa tiedotteessa.

Yksi huippukokouksen pontimista on Venäjän rooli Euroopan neuvostossa.

– Euroopan neuvosto toimii kahdella tasolla. Ministerikomiteassa maita edustavat ulkoministerit ja diplomaatit. Yleiskokouksessa puolestaan vaikuttavat maiden kansanedustajat niin hallitus- kuin oppositiopuolueista. Nyt ollaan erikoisessa tilanteessa, kun Venäjän kansanedustajat eivät osallistu yleiskokouksen työhön, vaikka ministeritasolla työ jatkuu normaalisti, Guzenina kertoo.

Venäjän parlamenttivaltuuskunta ei ole osallistunut yleiskokouksen toimintaan huhtikuun 2014 jälkeen, mutta Venäjä toimii aktiivisesti hallitustenvälisellä sektorilla.

– Eräällä tavalla tämä sotii jopa Euroopan neuvoston demokratia-arvoja vastaan. Kansan valitsemat päättäjät ovat jäähyllä, eivätkä pääse työskentelemään muiden maiden kollegoiden kanssa, kun taas eliitti jatkaa työskentelyään, ihmettelee Guzenina.

Aloitteeseen huippukokouksen koolle kutsumiseksi on osaltaan vaikuttanut myös Venäjän päätös olla maksamatta kolmannesta Euroopan neuvoston vuoden 2017 jäsenmaksustaan vastalauseena yleiskokouksen päätökselle rajoittaa Venäjän parlamenttivaltuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksessa.

Joistakin jäsenmaista on myös ilmaistu haluja sulkea Venäjä kokonaan pois Euroopan neuvoston toiminnasta.

– Venäjän tai minkään muunkaan maan jääminen kokonaan pois järjestön toiminnasta ei olisi hyvä asia tavallisille venäläisille ihmisille. Usein unohdetaan, että maan jäsenyys Euroopan neuvostossa merkitsee sen kansalaisille turvaa ja oikeutta silloin, kun sitä ei ole omassa maassa saanut. Euroopan neuvoston jäsenmaiden ihmisillä on perusoikeutena saattaa asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämä on nimenomaan kansalaisten oikeus, ei hallinnon tai valtaa pitävien, Guzenina painottaa.

– Tilanne on kestämätön, kun useiden jäsenmaiden kohdalla yhteiskunnallinen kehitys on kulkenut takapakkia esimerkiksi lehdistön vapauden ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten suhteen. Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat liittyessään järjestöön sitoutuneet noudattamaan järjestön ihmisoikeuden, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen perusarvoja. Järjestöön ja sen jäsenmaihin tarvitaan kurinpalautus, Guzenina sanoo.

Aiemmat Euroopan neuvoston huippukokoukset on pidetty vuonna 1993 Wienissä, 1997 Strasbourgissa ja 2005 Varsovassa.