Erityisesti he kiinnittävät huomiota komission juuri julkaistuun kestävän rahoituksen kriteerejä määrittävään toimenpidepakettiin.

– Tällä hetkellä trendi muun muassa komissiossa tuntuu systemaattisesti olevan se, että vain metsien museointi voi vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näinhän ei missään nimessä ole. Tässä ajattelussa sivuutetaan täysin metsien tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa, mepit kritisoivat.

Heinäluoma ja Sarvamaa keskustelivat aiheesta Suomen ja Euroopan metsäpolitiikan tulevaisuutta ruotineessa webinaarissaan perjantaina.

Heinäluoma huomauttaa, että useat EU:n ilmastotoimet vaikuttavat myös Suomen metsiin, vaikka metsäpolitiikka pysyykin jäsenmaiden vastuulla.

– Metsäpolitiikka on viime kädessä jäsenmaiden vastuulla, mutta näin radikaalit ratkaisut finanssisektorilla vaikuttavat väistämättä myös suomalaisiin metsiin. Siksi jäsenmaita olisi kuultava erityisen herkällä korvalla.

Heinäluoma arvioi, että suomalaisen vastuullisen metsänhoidon periaatteilla ja bioenergialla on suuri potentiaali Euroopan ilmastohaasteita ratkaistaessa.

– Tämän vuoksi metsäsektoria tulisi sakottamisen sijaan hyödyntää ja kannustaa.

Heinäluoman ja Sarvamaan mukaan kuluva vuosi on metsäpolitiikan kannalta ratkaiseva, sillä vuoden aikana tehdään vielä lukuisia päätöksiä liittyen niin taksonomiaan, biodiversiteettistrategiaan, metsästrategiaan, RED II -uusiutuvan energian direktiiviin sekä LULUCF-laskelmiin.

– Kyllä tällä eurooppalaisella metsätyömaalla on vielä melkoisesti raivattavaa edessä, ja puhumme nyt ennemmin tukki- kuin risusavotasta. Vastuullisen metsänhoidon periaatteet ja suomalainen bioenergia ovat kestäviä energiamuotoja, mikä on tunnustettava avoimesti ja reilusti. Suomalaisten ja pohjoismaalaisten on tehtävä hartiavoimin töitä, jotta näkökulmamme kestävän metsänhoidon ja metsäteollisuuden taloudellisista ja ekologisistakin hyödyistä omaksutaan Brysselissä, mepit painottavat.