Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkinin mukaan maanosan kantaverkkoyhtiöiden yhdistys Entso-E:n käyttökomitea käsittelee katkosta keskiviikkona.

-  Toivotaan, että yhdistys kuulee silloin, mitä on tapahtunut. Siihen mennessä pitää olla ainakin pääpiirteet, mitä on tapahtunut ja mitä tullaan tekemään, Pahkin toteaa STT:lle.

Maanantaina keskipäivän jälkeen alkanut massiivinen sähkökatko aiheutti suuria häiriöitä ympäri Espanjaa ja Portugalia. Se vaikutti väliaikaisesti myös osassa Etelä-Ranskaa.

-  Olisin kyllä toivonut, että paikallinen kantaverkkoyhtiö olisi siellä jo aiemmin tiedottanut, mitkä tapahtumaketjun eri vaiheet ovat olleet jo tällä hetkellä heillä tiedossa, Pahkin sanoo.

HÄN PITÄÄ USKOTTAVINA mediatietoja siitä, että laajamittaista katkosta ovat edeltäneet jännitteen ja taajuuden vaihtelut.

Hänen mukaansa tilannetta edeltävä häiriö on voinut vaikuttaa merkittävästi jännitteeseen. Taajuuden vaihtelu voisi pahimmillaan aiheuttaa katkoksen, jollainen Espanjassa ja Portugalissa koettiin.

Taajuus voi vaihdella kantaverkossa monista eri syistä, ja sillä on vaikutusta verkon vakauteen. Sähköverkon taajuus heijastaa sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellistä tasapainoa. Esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tavoitetaso on 50 hertsiä.

-  Jos taajuus siitä pahasti poikkeaa, käynnistyy automaattisesti tuotannon tai kulutuksen rajoitus, Pahkin kertoo.

Fingrid kertoo verkkosivuillaan, että taajuushäiriöiden ilmestyessä voimalaitoksia voidaan irrottaa sähköjärjestelmästä, jotta ne eivät vahingoittuisi. Tästä taas voisi syntyä dominoefekti, jolloin pahimmassa tapauksessa koko järjestelmä kaatuisi.

Jännitteenkin vaihtelulla on vaikutusta sähköverkon toimintaan ja luotettavuuteen.

Energiamurroksen seurauksena uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttö lisääntyy. Pahkinin mukaan tämä voi aiheuttaa haasteita taajuuden hallinnassa, koska äkilliset sähkönkulutuksen tai -tuotannon muutoksen aiheuttamat taajuuden muutokset ovat entistä nopeampia ja isompia.

Tämä voi olla Pahkinin mukaan taustalla myös Espanjan ja Portugalin sähkökatkoksessa, sillä aurinkovoiman ja tuulivoiman osuus on maissa luultavimmin lisääntynyt sähköntuotannossa.

SUOMESSA suurkatkot ovat olleet harvinaisia, mutta riski niihin on olemassa. Vuonna 1975 Lounais-Suomi pimeni, kun liian pitkäksi kasvanut puu keinahti kiinni kantaverkkolinjaan väärässä paikassa.

Sen jälkeen vakavin läheltä piti -tilanne on ollut vuonna 2018 Olkiluodossa.

-  Se olisi voinut ehkä huonosti johdettuna johtaa tällaiseen laajaan sähköpulatilanteeseen. Ehkä ihan Espanjan tapainen verkon romahtaminen ei kuitenkaan ollut ihan lähellä, Pahkin arvioi.

Merkittävän laajoja sähkökatkoja on Pahkinin mukaan sattunut maailmassa tällä vuosituhannella muun muassa Britanniassa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa, Kiinassa ja Intiassa.

Teksti: STT / Saila Kiuttu