Esimerkiksi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on sanonut, että yhteistyö olisi “erittäin epätodennäköistä” ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, että se olisi “äärimmäisen vaikeaa”.

Tämä ei kuitenkaan riitä kaikille. RKP:n nuorisojärjestöstä on otettu tiukemmin kantaa siihen, että yhteistyötä ei pitäisi tehdä ja somessa jaetaan lausetta, jonka mukaan ”Mitt SFP sitter inte i regeringen med Sannfinländarna” eli suomeksi Minun RKP:ni ei ole samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.

Kansanedustaja Eva Biaudet kuuluu puolueessa heihin, joka ilmoittaa suoraan, että RKP:n ei pitäisi mennä perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.

– Kaikki perustuu perussuomalaisten tekemään politiikkaan ja heidän poliittisiin tavoitteisiinsa. Ei siinä ole muusta kyse. Minusta on jollakin tavalla rehtiä myös avata sitä, että meillä on todella suuret näkemyserot.

BIAUDET katsoo, että perussuomalaiset eivät ole “Suomen linjalla” monissa isoissa politiikan kysymyksissä lähtien ilmastopolitiikasta, EU-politiikasta, kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, YK:n tavoitteista kehitysyhteistyössä. Kyse ei ole vain nyanssieroista.

– Heidän politiikkansa on sulkeutunutta, sisäänpäin kääntynyttä. Heidän suhtautumisensa maahanmuuttoon, joka on ihan välttämätöntä ei vain inhimillisesti vaan myös taloudellisesti, lähtee eriarvoisuudesta ja ihmisten arvottamisesta eri tavalla kuin me ajattelemme, Biaudet kuvaa.

Hän sanoo myös, että perussuomalaiset vastustaa kaksikielisyyttä.

Hän toteaa, että edellämainituissa asioissa on aika vaikea tehdä kompromisseja.

Biaudet painottaa, ettei kyse ole RKP:n puolelta siitä, että lietsottaisiin antipatiaa vaan äänestäjien on hyvä tietää, että puolueilla on hyvin erilaiset näkemykset vaaleihin mentäessä.

Pitäisikö puolueen johdon sanoa suoraan ei?

– Minä tulkitsen kyllä, että meillä on aika sama viesti, mutta tietenkin tapa sanoa on hyvin erilainen. Tietenkin minä toivoisin, että olisimme selkeitä, läpinäkyviä ja avoimia sanomaan suoraan.

Biaudet puhuu haastattelussa vain omasta puolestaan eikä lähde kysyttäessä antamaan minkäänlaisia neuvoja tai kehotuksia omalle puoluejohdolleen, miten asioita olisi sanoitettava.

Hän arvioi, että erilaisissa lausunnoissa on kyse myös tyylistä, kohteliaisuudesta ja kulttuurista sekä RKP:n historiallisesta perinteestä, jossa se on ollut mukana hyvin erilaisissa hallituskokoonpanoissa. Muita puolueita ei ole tavattu sulkea ulkopuolelle. Mistään taktiikasta hän ei usko olevan kyse, koska erilaisissa gallupeissa RKP:llä ja perussuomalaisilla on kaikkein vähiten yhteistä poliittista tarttumapintaa.

Biaudet’n omassa ajattelussa nykyinen tilanne on kuitenkin erityinen. Poliittinen kartta on muuttunut paljon ja hän katsoo perussuomalaisten radikalisoituneen puolueena.

– Tilanne ei ole ihan sama kuin aina ennen.

Biaudet’n omassa lähipiirissä on ihmisiä, jotka pitävät suorasta linjasta suhteessa perussuomalaisiin ja hallitusyhteistyöhön. Hän viittaa etenkin pääkaupunkiseutulaisiin RKP:n kannattajiin ja esimerkiksi ihmisioikeusaktivisteihin.

– Jos on vain alueelliset kysymykset kiinnostavia, silloinhan se ei ole niin iso vedenjakaja. Kyllä minä koen, että tämä on tosi yleinen näkemys. Kun tapaan ihmisiä, en koe, että olisi ongelma, kun sanoo suoraan.

HALLITUSPOHJAVAIHTOEHDOISTA puhuttaessa Biaudet toteaa olleensa todella tyytyväinen nykyiseen hallitukseen.

– Mutta ymmärrän hyvin, että varsinkin keskustan tilanne on sellainen, että voi olla, että sitä ei tule.

Muita rajauksia kuin kieltäytymisen yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa hän ei hallitusvaihtoehtojen suhteen tee.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat ovat linjanneet, ettei hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ole mahdollista.