Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Eveliina Heinäluoma: Helsingin alueiden eriytyminen kirittävä umpeen – työkaluja eriytymiskehityksen torjuntaan

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Eveliina Heinäluoma

Helsingin valtuuston sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Tasa-arvoinen kaupunkikehitys Helsingissä on ollut sosialidemokraattisen valtuustoryhmän pitkäaikaisia tavoitteita. Kaupungin strategiaan on kirjattu tavoitteeksi, että Helsingin alueiden välinen eriytyminen vähenee. Valitettavasti tutkimukset kuitenkin osoittavat, että Helsingin heikoimmin pärjäävät alueet ovat etääntyneet kaupungin keskiarvosta.

Eveliina Heinäluoma

Kaupungin julkaiseman Helsingin tila ja kehitys 2019 -raportin mukaan vuosina 2000–2018 alueellinen eriytyminen on kasvanut mm. koulutuksen mukaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus yli 25-vuotiaista ylittää useilla alueilla 35 prosenttia, kun taas toisilla se jää vain 5–10 prosenttiin.

Helsinki tarvitseekin nopeasti konkreettisia ja tutkitusti toimivia ratkaisuja ongelman kitkemiseksi. Tämän vuoksi SDP:n valtuustoryhmä on esittänyt valtuustolle jätetyssä ryhmäaloitteessaan myönteisen erityiskohtelun rahoituksen laajentamista ensi vuoden budjetissa.

Hyötyjiä ovat ennen kaikkea maahanmuuttajataustaiset lapset sekä suomenkieliset pojat.

Myönteisen erityiskohtelun rahoituksella tarkoitetaan kaupungin kouluille jakamaa määrärahaa, jonka tarkoitus on kohdentaa tukea alueille tai ryhmille, jotka ovat vaarassa jäädä huonompaan asemaan. Rahoitusta laajentamalla voitaisiin tukea heikommassa asemassa olevien alueiden palveluja sekä aluekehitystä laajemminkin.

Rahoituksesta on saatu todella positiivisia tuloksia koulumaailmassa. Tutkimusten mukaan tukea saaneiden helsinkiläisten oppilaitosten oppilaat ovat hakeutuneet suuremmassa määrin toisen asteen koulutukseen. Hyötyjiä ovat ennen kaikkea maahanmuuttajataustaiset lapset sekä suomenkieliset pojat.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Helsinki laajentaa myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kattamaan laajasti kaupungin eri palvelut sekä alueiden kehittämisen. Aiemmin kouluille ja varhaiskasvatukseen suunnattua rahoitusta tulee laajentaa koskemaan myös kaupungin muita palveluita, kuten kulttuuria ja liikuntaa. Kaupungin talousarviota laadittaessa sekä palveluja että investointeja suunniteltaessa otetaan huomioon alueen koulutustaso, tulotaso, työllisyysaste ja vieraskielisten määrä.

Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä esitämme, että kirjasto- ja nuorisopalvelut toimivat jo ensi vuonna myönteisen erityiskohtelun rahoituksen laajentamisen pilottina.

Nyt on aika toimia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
29.7.2020
Tässäkö on uusi hoitajamitoitus? – kokoomus ajautui Kainuun korpeen EU-politiikkansa kanssa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE