Hän toteaa Uuden Suomen puheenvuorossaan, että Ukrainan järkyttävä sota on herättänyt ymmärrettävää vihaa Venäjää kohtaan.

– Suomella ei kuitenkaan ole ollut turvallisuusvajetta. Suomi on lunastanut itsenäisyytensä raskailla uhrauksilla ja vahvalla itsenäisyystahdolla. Suomen taloudellinen, demokraattinen ja sosiaalinen perusta on vakaa. Suomi on vahva läntinen toimija ja EU:n jäsenmaa, mutta joka Nato-kumppanuudella ja turvallisuusjärjestelyllään on vakauttanut myös lähialuetta.

Hän arvioi, että median raivoisa mielipidemuokkaus sekä aktiiviset viestit Naton ex-pääsihteereiltä, puhumattakaan Viron entisistä ja nykyisistä johtajista sekä USA:n ulkoministeristä ovat ajaneet Suomea etulinjaan.

Rajamäki kritisoi ajatusta, että Taloustutkimuksen ja HS:n gallupit kelpaisivat jo vastaamaan kansanäänestystä.

– Kansallisesti ratkaisevan ja mahdollisesti myös vakavia seurauksia luovan ratkaisun osalta vastuullinen valtiojohto ei katso gallupeja.

– Kansanvallan ja edustuksellisen demokratian uskottavuus ja kansalaisten sitoutuminen yhteiseen etenemiseen edellyttää avointa asian käsittelyä. Myös kansalaisten virallista mielipiteen kuulemista valittavista linjauksista. Suomen selviytyminen edellyttää Suomen valtionjohdolta syvällisempää käsittelyä ja kansalaisten avoimen ja luotettavan keskustelun varmistamista ja yhteistä historiallista sitoutumista ja johtopäätöstä.

Hän viittaa puheenvuorossaan Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosenttiin Ilmari Käihköön. Tämä puhuu Rajamäen mukaan perustellusti etupiiriajattelun ansasta, joka vaikuttaa sisäpolitiikkaan, missä monimutkaiset tilanteet yksinkertaistetaan: ”Esimerkiksi suomalaisten Naton kannattajien ja vastustajien puheenvuoroissa saatetaan vaihtoehdot supistaa kahteen. Jos valtiot kuuluvat jo yhteen tai toiseen etupiiriin, on niiden valittava puolensa. Tosiasiassa vaihtoehtoja on useita. Jo liittoutumisen ja puolueettomuuden välillä on suuri kirjo erilaisia yhteistyön muotoja eri toimijoiden välillä.”

Rajamäen mielestä myös Alexander Stubb (kok.) vaatii perustellusti sodan ja rauhan hinnan selvittämistä.

– Euroopan on vahvistettava sotilaallista voimaansa ja tahtoansa, etteivät suurvaltojen raa´assa valtapolitiikassa pienet maat joudu niiden tantereiksi. Arvioitaessa mahdollista Nato-hakemusta kysymys on sen käsittelystä ja sisällöstä, Rajamäki kirjoittaa.

Hän tähdentää, että kansalaisten ja päättäjien on arvioitava Venäjän kehityksen lisäksi suistaako muun muassa mahdollinen trumppilainen republikaani presidentinvaaleissa 2024 transatlanttisen suhteen raiteiltaan (UP 1/2022).

Rajamäki varoittaa myös, että Euroopan maat Suomea myöten ovat pahimmillaan kriisin eskaloituessa vaikeasti hallittavan pakolaisaallon kohteena kaikkine lieveilmiöineen ja valtavin kustannuksin.

Uutista muokattu kello 19.12