Kannustimilla on varmasti vaikutuksensa työllisyyteen. Mutta kohtaavatko excelit aidosti todellista maailmaa?

Valtionvarainministeriön laskelman, johon kaikki toimenpiteet luonnollisesti pohjaavat, mukaan työttömyyskorvausten lapsikorotusten poistaminen – eli käytännössä työttömien perheiden lapsiin kohdistuva suora leikkaus – tuottaa talouteemme 10 000 uutta työllistä.

Kysymys kuuluu – millä perusteella ja miten?

Suoraanhan valtio ei päätä kuin omista virkamiehistään. Suurimman osan työpaikoista synnyttävät yritykset, joiden palkkauspäätöksiin vaikuttavat rutkasti enemmän markkinoiden näkymät ja palveluiden tai tuotteiden kysyntä kuin valtiolliset päätökset, eivätkä kyvykkäätkään virkamiehet näe yritysten todellisuuteen sisään.

KUN näin on, kuuluukin kysymys, millaiseen tietoon nämä arviot syntyvistä työpaikoista oikein perustuvat.

Mistä syntyy leikkauksilla tuotettava työpaikka? Ovatko nämä paikat kenties paraikaa tyhjillään, ja joihin yhtäkkiä löytyykin sopivaa työvoimaa, kun esimerkiksi lapsikorotus poistuu? Vai tuottaako leikkaus itsessään työpaikan tyhjästä? Näitä harvemmin kysytään mediassa tai muuallakaan.

Parasta excel-laskelmissa on se, että reaalitodellisuuden kohtaaminenkaan ei poista niiden myönteistä vaikutusta niihin vetoavien päättäjien puheissa. Jos oletamme vaikkapa taloudellisen taantuman ja heikkenevän ostovoiman kierteen (joka on itse asiassa päällä), saattaa hyvin olla, ettei talouteen synnykään 10 000 lisätyöpaikkaa, vaan työpaikkoja saattaa jopa kadota.

Tarkoittaako tämä sitä, että päätökset eivät toteuttaneet tarkoitustaan? Ei tietenkään, koska aina voidaan väittää, että työpaikkoja olisi kadonnut 10 000 sijaan 20 000 ellei muutoksia olisi tehty.

Epäilen, että tämä retorinen immelmanni nähdään vielä eduskunnan puhujapöntössä viimeistään tulevana vuonna, kun lupausten ja todellisten vaikutusten väliseen eroon aletaan kiinnittää huomiota.