Hän toteaa, että Suomessa koulutus ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tulonsiirrot ovat investointi ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointiin ja menestykseen.

– Sosiaaliturvamme on pääosin teollisen ajan tuote. Se ei aina vastaa nykyisen pirstaleisen työelämän riskitilanteisiin. Sitä on uudistettava, mutta soisin sen säilyvän kohtuuttomilta leikkauksilta.

Filatovin mukaan palvelujärjestelmämme ovat kovan haasteen edessä. Erityisesti vanhus- ja terveyspalvelut ovat jääneet jälkeen kasvavasta tarpeesta. Olemme väestön ikääntymisen osalta maailman kärkimaita.

– Ikäihmiset ovat voimavara, joka tuo yhteiskuntaan kokemusta. Se on osattava käyttää hyväksi. Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heille ei ole mahdollista tarjota vain yhdenlaista palvelua, vaan monia erilaisia palvelumuotoja.

Filatov summaa yhteiskunnan menestymiselle olevan tärkeää, että poliittiset päätökset lujittavat sosiaalisia siteitä ja parantavat yhteiskunnan yhteenkuuluvaisuutta.

– Viime aikoina olen hyvin usein kysynyt itseltäni hiljaa mielessäni, mikä tätä maata vaivaa. Mikä meissä on mennyt rikki? Filatov kysyy.

– Olen usein sanonut, että EHKÄ sittenkään suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste ei ole talous, vaan sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Tänään en enää sano enää ehkä. Olen täysin vakuuttunut siitä, että yhteiskunnallinen koheesion rakentaminen on tärkein haasteemme, hän jatkaa.

– Kyse on maahanmuuton hallinnasta. Työmarkkinapolitiikan hallinnasta, eriarvoistumisen estämisestä, eri ikäisille suunnattujen palvelujen toimivuudesta jne. Jos Suomessa vahvistuu te ja me ajattelu, Suomi muuttuu radikaalisti. On jo osin muuttunut. Jos työnantajien ja työntekijöiden välillä syventyy ajattelu, että yhteistä pöytää ei enää ole. On vain tiukka vääntö omista eduista, Suomi muuttuu saalistajien kentäksi.

Filatov painottaa, että vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta.

– Työmarkkinariidat eivät ratkea pakottamalla. Ne ratkeava tasapuolisia ja reiluja sopimuksia etsien. Valtion ei kuulu istua työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemassa työehdoista, mutta valtio voi vaikeuttaa tai edistää noita neuvotteluita omalla panoksellaan. Nyt jos koskaan on tärkeää säilyttää maltti ja muistaa, että on vain yksi yhteinen Suomi. Vastakkaisasettelun kasvattaminen heikentää meitä kaikkia.

– Maailma on monimutkaistunut. Edessä oleviin haasteisiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Yksi on kuitenkin varmaa – olemme edellisille sukupolville velkaa sen, että teemme kaikkemme rakentaaksemme Suomea, joka kestää ja joka on hyvä elää tuleville sukupolville. Minä uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua tässä, Filatov päättää.