Orpon hallituksen vientimallia perustellaan sillä, että se huolehtii kansantaloudesta ja kilpailukyvystä. Filatov sanoo sen olevan vain osa totuutta.

– Kyllä, mutta ei yksin. Vienti ei vedä ilman julkisen sektorin naisvaltaisten hoiva- ja koulutusalojen panostusta. Vaikkapa it-alan osaaja voi paremmin keskittyä työhönsä, kun tietää, että hänen lapsensa ovat laadukkaassa päivähoidossa ja vanhemmat turvallisessa hoivassa. Nyt tätä turvaa on ravistellut henkilöstöpula hoivassa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessakin, Tarja Filatov toteaa blogissaan.

FILATOV painottaa, että työvoiman saatavuudessa kyse on muustakin kuin palkkatasosta. Hän sanoo markkinatalouden toimivan normaalisti siten, että jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinta nousee. Siksi viime kierroksella päädyttiin poikkeukselliseen palkkatasa-arvoa edistävään ja hoiva-alaa tukevaan korotukseen.

Olennaista tupossa oli Filatovin mielestä se, että sillä saatiin rauhaa työmarkkinoille ja jos palkanmaksuvara oli hyvin pieni, veroratkaisuilla tai sosiaaliturvauudistuksilla turvattiin ostovoimaa. Tupon sisällä myös tehtiin matalapalkkaratkaisuja ja tasa-arvoeriä.

– Tästä mallista irtaantuivat nimenomaan vientialojen työnantajat. Ne julistivat, että tupot ovat historiaa, niitä ei enää solmita. Viime kierroksella työvoimapulasta kärsivä julkinen sektori hoiva etunenässä sai kuoppakorotuksen, johon liittyi hyvinvoinialueiden palkkaharmonisaatioon varautumista.

– Tämä yksi kerta sai herneen vientialojen työnantajien nenään. Nyt ne ja Orpon hallitus haluavat estää lailla, että näin kävisi uudelleen. Ei vaikka mahdollisimman vapaata markkinataloutta perään kuuluttavat.

SUOMESSA palkkakierroksen on yleensä avannut vientialan ammattiliitto. Se on käytännössä luonut pohjan palkankorotuksille pohjan, josta ei ole juuri poikettu. Filatov näkee tässä on tietyn viisauden kansantalouden kannalta, mutta samalla sanoo lakisääteisen vientimallin viheliäisyyden löytyvän sen prosentuaalisesta kustannusvaikutuksesta.

– Vientialoja matalapalkkaisemmilla aloilla tämä tarkoittaa, että koko alalla on pienempi rahapotti käytössä. Euromääräisesti kullakin alalla jaettava palkkapotti on pienipalkkaisilla ja julkisen sektorin toimialoilla lakisääteisesti pienempi. Ero julkisen sektorin naisten ja vientialojen miesten välillä kasvaa siis kerta kerralta.

Filatovin mukaan tässä mallissa ei voi korjata palkkakuopassa olevien asemaa toimialan sisällä, vaan esitys johtaa siihen, että vientialoja matalammin ansaitsevan alan väki rahoittaa kuoppien korjaamisen ja jakaa kurjuutta keskenään.

– Alojen välistä palkkaeroa ei voi korjata alan sisällä, koska kokonaispotti on euromääräisesti vientialoja pienempi. Näyttää siltä, että vientimallilla halutaan naisvaltaiset alat tappelemaan keskenään pennin nallekarkeista.