VATT:n selvityksen tulokset olivat käytännössä päinvastaiset kuin helmikuussa julkaistulla Risto Murron vetämällä kasvutyöryhmällä. Tuolloin lähinnä yritysjohtajista koostunut ryhmä esitti perintöverosta luopumista nimenomaan yhtenä talouskasvua tukevana toimena. Taloustieteilijä Mika Maliranta jätti jo tuolloin raporttiin eriävän mielipiteensä.

– Perintövero on aihe, joka herättää tunteita ja ideologisiakin intohimoja, ja ehkä siksi se nousee säännöllisin väliajoin poliittiseen keskusteluun. Taloustieteessä on kuitenkin laaja kansainvälinen konsensus siitä, että perintäveron poiston dynaamisten vaikutusten ei voi olettaa korvaavan siitä seuraavaa verotulojen laskua. Se on myös tämän selvityksen johtopäätös, sanoo VATT:n johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.

Matikan johtaman ryhmän selvitys oli tehty valtiovarainministeriön tilauksesta. Hänen mukaansa perintövero on siitä erikoinen, että vaikka se on esimerkiksi kyselytutkimuksissa epäsuosittu verotusmuoto, tiedon lisääntyminen yleensä muuttaa asenteita.

SUOMESSA PERINTÖVEROA peritään koko peritystä omaisuudesta, ja veroprosentti kasvaa perinnön koon kasvaessa. Alle 20 000 euron perinnöt ovat saajakohtaisesti verottomia. Lähisukulaisten verotus on kevyempää, ja yrityksiin ja maatiloihin on saatavissa merkittäviäkin huojennuksia.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman kirjaus, jonka mukaan perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla selvitetään, ei siis saanut taloustieteilijöiltä tukea. Lisäkierrettä asiaan tuovat valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) vahvistamat miljardin lisäykset puolustusmenoihin.

Valikoiva suhde velanottoon ei toki ole uusi asia, mutta kun samaan aikaan kun talous sakkaa ja puhutaan yhä uusista leikkauksista esimerkiksi jo valmiiksi vaikeuksissa olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, onko perintöveron poistolla ylipäätään realistisia mahdollisuuksia edetä ja mennä läpi tällä hallituskaudella?

– Tuohon en oikein osaa ottaa kantaa, mutta siitäkin on laajaa tutkimusnäyttöä taloustieteessä, että verotulojen laskiessa perintöveron poisto voisi aiheuttaa valtiolle painetta kerätä tuloja muualta, Tuomas Matikka kommentoi.

VATT:n selvityksen mukaan Suomessa perintöjä ja lahjoja annettiin vuosina 2017-2022 yhteensä arvoltaan 8,8 miljardilla eurolla. Vuoden 2023 verotulot niistä olivat 1,1 miljardia euroa.

Perinnöt ja lahjat keskittyvät hyvätuloisille kotitalouksille. Valtaosa perinnöistä on kuitenkin pieniä, mutta verotuloista merkittävin osa kerätään harvalukuisemmista suurista perinnöistä.

Tyypillinen perintö alle 40 000 euroa, mutta suurituloisin prosentti väestöstä saa kuitenkin keskimäärin 350 000 euron arvosta perintöä. Suomessa yleisin perintö on asunto tai kiinteistö, ja niitä saavat tasaisesti sekä varakkaat että pienituloiset.