– Lupasin auttaa vähän tässä, Hiltunen nauraa.

Pian pienimuotoinen auttaminen vaihtui täysipainoiseen tekemiseen. Rohkeus voitti nuorena aikuisena vakavaa masennusta sairastaneen. Masennuksesta selviää! -kirja on julkaistu huhtikuun lopussa, eikä Hiltusen ole tarvinnut katua päätöstään. Monet ovat tulleet kertomaan omista kokemuksistaan.

Jo kirjan julkaisutilaisuudessa Hiltunen allekirjoitti kustannussopimuksen uudesta kirjastaan aiheenaan megatrendit. Niihin kuuluvat esimerkiksi tekoäly, kuluttamisen-, teknologian-, ruuan-, sekä työn tulevaisuus, joista hän käy luennoimassa.

Hiltunen etsii heikkoja signaaleja ja muodostaa niistä mielessään isoja kokonaisuuksia. Kun on jokin trendi, usein tulee vastatrendi. Esimerkkinä tästä on hedonismin ja täydellisyyden tavoittelun kasvu. Vastatrendinä ihmiset hyväksyvät entistä enemmän erilaisuutta ja auttavat toisiaan.

Hiltunen on tyytyväinen EU:n uuden tietosuoja-asetuksen voimaanastumisesta toukokuussa. Se tarjoaa ihmisille edes jonkinlaisia mahdollisuuksia kysyä, mihin heistä kerättyjä tietoja käytetään. Jos tiedot päätyvät vääriin käsiin, niitä voidaan käyttää toisten vahingoittamiseen. Tietojen hävittäminen ja suojaaminen ovat Hiltusen mukaan ratkaisevia. Myös tiedon manipuloinnin yleistymiseen on varauduttava. Valetieto on yksi aikamme isoista uhkista.

– Sitä tapahtuu nyt jo todella paljon. Asiantuntijat tulevat teilatuiksi kokemusasiantuntijuudella. Esimerkiksi lääkärit eivät lähde lupailemaan turhia, mutta vaihtoehtopuolella lupaukset ovat kovia ja katteettomia, hän pohtii.

Moni ihminen pitää automaattisesti robottia huonona ja ihmistä hyvänä. Hiltunen on itse huomannut pitävänsä roboteista.

– Hoitohenkilökunta voi olla kiireistä. Robotille voi ohjelmoida hyvät käytöstavat ja empatiaa. En usko, että robotit kylmentävät yhteiskuntaa. Ihminen pysynee tulevaisuudessakin ihmisenä niin hyvässä kuin pahassa.

Robottien kehittyessä yhä inhimillisemmiksi, ne voivat Hiltusen mielestä lievittää vanhusten yksinäisyyttä ja potilaiden hyvinvointia. Se ei tarkoita sitä, että robotit korvaisivat kokonaan ihmisen.

– Tekoäly ja robotiikka eivät saa olla vain keski-ikäisten miesten juttuja, sillä ne tulevat koskemaan laajasti koko yhteiskuntaamme. Radikaalejakin ja pitkälle vaikuttavia päätöksiä täytyy tehdä. Mitä enemmän teemme lyhytnäköisiä päätöksiä, sitä kalliimmaksi tulee.

Hiltunen ei puhu ainoastaan tyttöjen puolesta. Viimeaikoina hän on ollut erityisen huolissaan nuorten miesten syrjäytymisestä.

– Yhteiskunnalle on äärettömän huono juttu, jos nuoria miehiä jää ilman koulutusta ja työtä. Kun huomaamme yhteiskunnassa jonkun trendin, siihen pitää politiikassa todella puuttua. Siinä vaiheessa, kun trendi on jo olemassa, on jo kiire.

Hän muistuttaa, ettei kyseessä ole kilpailu tyttöjen ja poikien välillä.

– On kaikkien etu, että parannamme myös poikien ja nuorten miesten tilannetta.

Hiltunen on ollut puhumassa myös koululaisille. Hän haluaa olla luomassa nuorille ja kaikille tulevaisuudenuskoa.

– Aika monella nuorella voi olla synkkä kuva tulevaisuudesta. Useimmat pelot ovat turhia. Monet asiat tuntuvat etukäteen pelottavilta, mutta eivät koskaan tapahdu. Me elämme oikeastaan todella hyvää aikaa nyt, hän rohkaisee.

Lue koko laaja Elina Hiltusen haastattelu torstain Demokraatista.