Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

Glasgow’n ilmastokokouksen lopputulema jäi vaisuksi, mutta myös paljon myönteistä saatiin aikaan – Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja: ”Työtä jää”

LEHTIKUVA / AFP / ANDY BUCHANAN
Glasgow'n ilmastokokouspaikan edustalla mielenosoittajan päivänvarjossa vaadittiin välittömiä toimia ilmastokriisin vuoksi 12.marraskuuta 2021.

Glasgow’n ilmastohuippukokouksen lopputulema jäi toivottua vaisummaksi, arvioi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen STT:lle.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Ollikainen sanoo, että lauantaille venyneessä kokouksessa ei turvattu tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteen

-  Se pidettiin vain hengissä. Eiväthän nämä päästövähennykset vastaa ollenkaan sitä mitä tiede edellyttää. Eli työtä jää, Ollikainen sanoo.

Melko samoilla linjoilla oli ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.).

-  Voi sanoa, että saatiin enemmän kuin odotettiin, mutta vähemmän kuin toivottiin, Mikkonen toteaa STT:lle.

Ennen kokousta toiveena oli, että valtionjohtajien osuus kokouksen alussa toisi lisää päästövähennyslupauksia. Perusongelma oli Ollikaisen mielestä kuitenkin se, että maiden valmius päästövähennyksiin oli alhaisempi kuin tarvittiin.

-  Sitähän kokous ja kokoustilanne ei voi korjata. Britanniahan sitten lähti kokouksen isäntänä paikkaamaan tätä isoa vajetta sillä, että kokouksen päätelmiin alettiin kirjata asioita, joilla turvataan että ensi vuonna tehdään lisää toimia, Ollikainen kertoo.

-  Maat joutuvat uudelleen käsittelemään tätä aihetta, että miten ne korottavat tavoitteitaan tai lupauksiaan vastaamaan sitä 1,5 asteen tavoitetta. Ja tässä suhteessa kokous toimikin jo paremmin.

Myös Mikkonen pitää tärkeänä sitä, että tavoitteiden tarkasteluväliä tihennettiin jokavuotiseksi. Hän uskoo, että monia nyt sovittuja tavoitteita kiristetään lähivuosina.

Mikkonen muistuttaa, että kokouksessa sovittuja tavoitteita tärkeämpää on niiden toteuttaminen, joka vaatii konkreettisia toimia.

-  Itse työn tekee jokainen valtio itse. Tällä sopimuksella voidaan vain asettaa tavoitteita, mutta sitten se käytännön työ on jokaisen vastuulla.

Suomen ja EU:n osalta hän pitää oleellisena, että päästään vähimmäistavoitteiden yli.

Maininta hiilestä ei kadonnut, vaikka se lieveni

Ollikaisen mukaan kokouksessa saatiin myös monia hyviä saavutuksia, vaikka päästövähennyslupaukset jäivätkin riittämättömiksi. Erityisen historiallinen on maininta fossiilisten polttoaineiden tukien ja kivihiilen häivyttämisestä, vaikka Intian ja Kiinan vaatimukset lievensivätkin kirjauksia viikon aikana.

-  Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen asia mainitaan YK:n ilmastoprosessin papereissa. Se on sinänsä jo saavutus, Ollikainen näkee.

-  Siinä lausekkeessa vaaditaan siirtymistä päästöttömiin, energiatehokkaisiin järjestelmiin. Vaikka siitä syntyi draamaa lopussa, niin ei se asia tästä kadonnut.

Mikkonenkin pitää kirjauksen saamista läpi hienona asiana.

-  Nämä ovat tosi tärkeitä kirjauksia, mutta tietysti riittämättömiä tähän tilanteeseen nähden. Niitä varmasti nyt sitten tulevina vuosina tullaan kiristämään.

Intian vaatimuksia lausekkeen vesittämiseen Ollikainen pitää osittain protestinomaisena, sillä Intialla on ollut moraalista närkästystä kehittyneitä maita kohtaan niiden historiallisesti merkittävien hiilidioksidipäästöjen takia. Toisaalta Intia on myös yksi maailman suurimmista kivihiilimaista, ja hiilivoimaan liittyvän pääoman purkaminen nopeassa tahdissa olisi sille kallista. Ollikainen huomauttaa, että Intia on myös investoinut paljon uusiutuvaan energiaan.

-  Sähköntuotannossa aurinko ja tuuli ovat edullisempia kuin kivihiilen käyttö.

Ilmastorahoituksen puutteet vaikea pala köyhille maille

Sekä Mikkonen että Ollikainen pitävät myönteisenä myös sitä, että sopeutumisrahoitus kehittyville maille nostettiin siihen rooliin, mikä sille kuuluu. Päätöslauselmassa todettiin rehellisesti, että kehittyneet maat eivät ole saaneet köyhille maille sitä rahoitusta minkä ne ovat luvanneet. Nyt näyttää siltä, että luvattu 100 miljardin dollarin rahoitus saataisiin viimein kasaan ensi vuonna.

Sen sijaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaurioiden korvaamisessa köyhille maille kehittyneet maat eivät tulleet samalla tavalla vastaan.

-  Tämä on katkerampi teema pienten saarivaltioiden ja Afrikan maiden osalta, Ollikainen sanoo.

Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että aktiivista työtä jatketaan tauotta. Glasgow’ssa nousi esiin ajatus, että Britannia pitäisi ilmastopuheenjohtajuuden ensi vuonna Egyptissä pidettävään seuraavaan YK:n ilmastohuippukokoukseen saakka, ja Egypti voisi keskittyä vain kokouksen valmisteluun.

Ollikainen huomauttaa, että jotta monien maiden tekemä ”helppo lupaus” hiilineutraaliudesta vuonna 2050 toteutuisi, todellinen työ on tehtävä tällä vuosikymmenellä, ja päästöjä leikattava rajusti jo vuoteen 2030 mennessä.

-  Sehän generoi kaikki ne prosessit, joilla varmistetaan että se 2050 nettonolla saavutetaan.

Uutista täydennetty kauttaaltaan ministeri Krista Mikkosen kommenteilla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE