Ensimmäiset puheenvuorot käyttivät asiasta mietinnön tehneen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sekä ministeri Haavisto itse.

Ennen pyydettyjä puheenvuoroja käytiin nopeatahtista keskustelua.

Keskustelun aloitti SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Kiljunen sanoi valtaosan perustuslakivaliokunnan asiantuntijoista olleen sitä mieltä, ettei Haavisto ole toiminut lainvastaisesti.

– Perustuslakivaliokunnan kantaan on kuitenkin tyytyminen, Kiljunen lisäsi.

Perustuslakivaliokunta katsoi keskiviikkoisessa mietinnössään, että vaikka ulkoministeri Haaviston menettelyä yhdessä muistutuksen kohteena olevassa asiassa (Hanke siirtää konsulipäällikkö toisiin tehtäviin) on pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja moitittavana, ei perustuslain 116 §:ssä ministerisyytteen nostamiselle asetettu korotettu syyksiluettavuusvaatimus (tahallisuus tai törkeä huolimattomuus) eikä ministerin virkavelvollisuuksien rikkomisen olennaisuusvaatimus täyty.

Perustuslakivaliokunnan mielestä edellytyksiä syytteen nostamiselle ei siis ollut.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko painotti kuitenkin perustuslakivaliokunnan todenneen myös, että Haaviston menettelyn moitittavuutta ei voi pitää vähäisenä.

Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman muistutti, että perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään, että ulkoministeri on toiminut hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti, vaikkei erityinen ministerivastuuseen liittynyt syytekynnys ylity.

Hän nosti esiin yhden keskustelun pääteemoista, vihreiden viestinnän perustuslakivaliokunnan mietinnön julkistamisen jälkeen.

– Kuitenkin vihreät on omassa puolueviestinnässään pyrkinyt hämmentämään tätä seikkaa vetoamalla tällaiseen laskuoppiin, että kuinka moni asiantuntijoista oli mitäkin mieltä. Tällä ei kuitenkaan voida sivuuttaa sitä, etteivät perustuslakivaliokunnan ratkaisut ole matematiikkaa, vaan valiokunta arvioi asiantuntijoiden esittämien argumenttien vakuuttavuutta ja painavuutta. Se on tullut siinä tietynlaisiin johtopäätöksiin, Rydman sanoi.

– Kysynkin ulkoministeri Haavistolta, myönnättekö perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti toimineenne lainvastaisesti vai kiistättekö sen ja onko teidän mielestänne hyvä tarkoitus sellainen peruste, joka oikeuttaa lain rikkomiseen, hän jatkoi.

Oppositiosta yritettiin keskustelun aikana saada Haavistoa ilmaisemaan omalla suullaan se, että hän on toiminut lakia vastaan. Näillä sanoilla Haavisto ei kuitenkaan asiaa ilmaissut.

Keskustan kansanedustaja Markus Lohi muistutti, että voimassa on rikosoikeudellinen syyttömyysolettama. Henkilöä on siis pidettävä syyttömänä, jos tämä ei mene valtakunnanoikeuteen.

Lohi sanoi Rydmanin tavoin olevansa huolissaan siitä, kuinka perustuslakivaliokunnan kannasta on lähdetty viestimään. Se on hänen mukaansa rapauttanut perustuslakivaliokunnan arvovaltaa. On selvää, että Lohen kritiikin kohteena oli vihreiden viestintä.

Vihreiden kansanedustaja, yhdessä Bella Forsgrénin (vihr.) kanssa vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön jättänyt Mari Holopainen vetosi toimittaja Unto Hämäläisen sanoihin, jonka mukaan Haaviston joutuminen perustuslakivaliokuntaan oli opposition kansanedustajien umpipoliittinen prosessi.

– Tämä jää toki kaikkien omaan harkintaan.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz totesi Holopaisen tavoin uskottavuusongelmaksi sen, että perustuslakivaliokunnalle Haaviston toimista aikoinaan muistutuksen tehneitä kansanedustajia osallistui mietinnön tekoon valiokunnassa.

Adlercreutz sanoi tämän olevan myös eduskunnan valiokuntaoppaan vastaista. Kokoomus on jo ehtinyt lähettää mediaan oikaisupyyntöä, jossa todetaan, ettei muistutuksen tekijän operointi perustuslakivaliokunnassa ole juridinen ongelma.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sanoi Haaviston asian käsittelyn olleen pitkä prosessi eikä todellakaan mikään ideaalitilanne.

Hän kiitti Haavistoa pitkämielisyydestä.

Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mielestä juridiikka on pidetty erillään politiikasta ja perustuslakivaliokunta on arvioinut asiaa erityisellä huolella.

– Ministeri ei voi hyväksyttävänkään päämäärän toteuttamiseksi menetellä vastoin lakia ja hyvän hallinnon periaatteita. Lakien noudattaminen on oikeusvaltiossa erityisen tärkeää, hän sanoi.

– Eduskunnan uskottavuuden ja perustuslakivaliokunnan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että mikään puolue ei mietinnön valmistumisen missään nimessä ala jakaa julkisuudessa sellaista viestiä, että ministerin hyvät tarkoitukset olisivat peruste rikkoa lakia, jatkoi kokoomuksen Markku Eestilä.

Keskustan Mikko Kinnunen sanoi kantavansa huolta siitä, että perustuslakivaliokunnasta on vuodettu julkisuuteen asiakirjoja. Hänen mielestään valiokunnan toimintaan on pyritty vaikuttamaan ulkoparlamentaarisesti ja valiokunnan mietintöä on kyseenalaistettu jälkeenpäin. Myös valiokunnan virkamiesten ammattitaitoa on arvosteltu.

– Tämä kaikki murentaa perustuslakivaliokunnan arvovaltaa ja demokratiamme perusteita. Meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka, Kinnunen sanoi.

Kansanedustaja Bella Forsgrénin mukaan vihreiden vastalause ei perustu asiantuntijoiden määrään vaan heidän lausuntojen laajaan argumentaatioon ja perusteluihin.

– Nyt näyttää valitettavasti siltä, että moni leimaa vastalauseen poliittiseksi ilman siihen tutustumista.

RKP:n Eva Biaudet toivoi oikeusoppineilta keskustelua, miten ihmisoikeudet ja hallintolainsäädäntö soveltuvat yhteen.

Omassa ryhmässään oleva kansanedustaja Ano Turtiainen (at.) syytti perustuslakivaliokuntaa tarkoitushakuisuudesta päätöksessä ja oli sitä mieltä, että Haavistoa vastaan pitäisi nostaa syyte.

SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen kertasi, miten perustuslakivaliokunta katsoo, että hallintolakia ja ulkoasiainhallintolakia on rikottu.

Hän muistutti, että missään ei kuitenkaan todeta, että rikoslakia olisi rikottu. 

– Tässä on oiottu julkisessa kirjoituksessa nyt, että olisi ikään kuin normaalin virkamiehen syytekynnys ylitetty.

Hän nosti esiin tyypillisen hallintolain rikkomisen, josta on valitettu hallintotuomioistuimeen ja päätös kumotaan.

– Ani harvoin sitä päätöksentekijää lähdetään rikosoikeudellisesti syyttämään ”virkavirheestä- tai rikkomuksesta”. Tämä ero on syytä tarkasti pitää tässäkin tapauksessa varteenotettavana.

Ben Zyskowicz (kok.) paneutui hänkin vihreään vaikuttamisviestintään eli spinnaukseen.

– Tällä hetkellä jokainen vihreä tuolla verkossa spinnaa, että oli oikein, että lapsia lähdettiin auttamaan. Tässä asiassa ei ole siitä kyse, vaan siitä miten kohdeltiin virkamiestä, joka oli ollut eri mieltä ministerin kanssa. Ja se, että tässä yritettiin koota hallitusrintamaa hoitamaan tätä asiaa, on täydellinen kardinaalirike perustuslakivaliokunnan työtä kohtaan, Zyskowicz sanoi ja viittasi vihreiden toimintaan.

– Ainoa tapa, miten tähän asiaan kannattaa suhtautua, on tukea perustuslakivaliokunnan mietinnön lopputulemaa. Vaikka viime metreillä myös valiokuntatyön ympärillä tapahtui paheksuttavia asioita, se ei silti poista valiokunnan pitkän työn arvoa ja oikeutusta, sanoi keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra puhui al-Holista Suomeen palanneista Isis-naisista. Hänen mukaansa kaikki Suomeen palanneet Isis-naiset ovat vapaalla jalalla.

– Yhdestäkään ei olla aloitettu esitutkintaa eikä heihin olla kohdistettu pakkokeinoja. Ei ole tietoa, että yhtään Isis-naisen lasta olisi edes otettu huostaan. Sen sijaan nämä turvallisuusriskit on tuotu maahan vuosikymmenen härskeimmässä peiteoperaatiossa salaa… Meillä jopa ministerit ovat valmiita lainvastaisiin toimiin, jotta Isis-naisia saadaan maahan, kansanedustaja jatkoi.

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö siirtyi jälleen viestintään. Hänen mukaansa viestinnässä “kieltämättä itse kukin on vetänyt mutkia suoriksi”.

– On syyttömyysolettama ohittaen syytetty rikoksesta ja toisaalta on voinut syntyä mielikuva siitä, että perustuslakivaliokunnan moitteet sivuutettaisiin. Minusta kumpikaan näistä ei ole asiallinen. Minusta kuitenkin on todettava, että ministeri itse ei ole tällaiseen syyllistynyt, hän sanoi.

Kokoomuksen Pauli Kiuru sanoi vihreän eduskuntaryhmän ansaitsevan Trump-informaatiomitalin “vääristelyllä, jolla te johditte keskustelua harhaan aivan tietoisesti.”

– Ei syntynyt väärää kuvaa vaan te tietoisesti halusitte synnyttää väärän kuvan siitä, mistä tässä on kysymys. Se, miten ne aikataulutettiin ne viestit, miten ne tulivat lähes yhdenmukaisesti, oli suunniteltua kampanjointia ja aivan tietoista disinformaatio-kampanjaa. Puhutte kauniisti oikeusvaltioperiaatteesta mutta ilmeisesti ette ole aivan sisäistäneet sitä, miten sen pitäisi näkyä teidän omassa käyttäytymisessänne, Kiuru ripitti.

– Pyhittääkö tarkoitus keinot ja liittyykö asiaan lapset vai ei. On aivan selvää, jos lukee nämä perustuslakivaliokunnan asiantuntijalausunnot, että ministerillä on ollut selvä sekä moraalinen että juridinen velvollisuus pyrkiä aktiivisiin toimin turvaamaan leirillä olevien suomalaislasten oikeuksien toteutuminen, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko totesi.

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi Pekka Haaviston julkaisseen eilen blogin, “jossa korostitte, että mitään väärää tai lainvastaista ei ole tapahtunut”.

– Ette nyt myöskään omassa puheenvuorossanne eduskunnalle myöntäneet toimineenne lainvastaisesti. Tämä on perustuslakivaliokunnan päätöksentekoa nakertavaa käytöstä. Se on perustuslakivaliokunnan päätöstä ja oikeusvaltioperiaatetta kyseenalaistavaa käytöstä. Kysynkin teiltä ministeri, kunnioitatteko te oikeusvaltioperiaatetta eli voitteko todeta suoraan tässä eduskunnan edessä, että rikoitte lakia?

Kokoomuksen Sari Multala huomautti, etteivät perustuslakivaliokunnan moitteet liity toimintaan lasten kotiuttamiseksi leiriltä vaan Haaviston toimintaan suhteessa virkamieheen.

– Sen vuoksi pidän täysin harhaanjohtamisena, että täällä vihreä eduskuntaryhmä yrittää edelleen väittää, että moitteissa olisi kyse tästä (lasten kotiuttamisesta).

Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski ihmetteli, että vaikka syytekynnys ei ylity, silti “osa edustajista käyttäytyy kuin istuisimme tuomioistuimessa”.

Kokoomuksen Janne Sankelo jatkoi moittimalla vihreitä ”tiedotuskampanjasta, jolla ministerin toimia halutaan valkopestä lasten hädän varjolla”.

– Tämä on ylimielistä piittaamattomuutta lakeja ja asetuksia kohtaan. Se on märkä rätti myös eduskunnalle. Myös itse ministeri on vähätellyt asiaa mediassa.

– Täällä on aivan virheellisesti viitattu, että kaikki vihreät ovat tehneet jotakin viestinnällisesti. Itse olen ainakin omissa julkituloissani korostanut sitä, mitä vastalause sisältää ja mitä asiantuntijalausunnoissa kerrotaan, sanoi vihreiden Mari Holopainen.

Perussuomalaisten Mari Rantanen kysyi Pekka Haavistolta, kokeeko ministeri, että hänen tulisi kantaa poliittinen vastuu.

– Tässä maassa on eronnut ministereitä tekstiviesteistä ja nyt käydään vakavaa keskustelua siitä, että ministeri voi jatkaa tehtävissään, jos hän ei joudu valtakunnanoikeuteen. Tämähän on aivan absurdia, Jani Mäkelä (ps.) jatkoi.

Keskusteluosion viimeisen puheenvuoron varapuhemies Antti Rinne (sd.) myönsi kansanedustaja Jukka Gustafssonille (sd.).

Gustafsson sanoi suhtautuvansa suurella arvostuksella ja kunnioituksella perustuslakivaliokunnan työhön ja mietintöön.

– Mutta tässä kohtaa on kyllä rehellisesti todettava se, mikä on jäänyt keskustelussa katveeseen: Seitsemän maan johtavaa professoria, hallinto-, rikos- ja valtiosääntöoikeuden, totesivat, että ministeri Haavisto ei ole rikkonut hallinto- eikä ulkoasiainhallintolakia. Sen lisäksi vielä tähän lopputulokseen päätyi eduskunnan oikeusasimies Jääskeläinen, Gustafsson aloitti ja löysi vielä lisää Haavistoa puolustaneita.

Gustafsson luetteli, miten Haaviston johtaman ministeriön rooli ja hänen haluamansa toimintalinjan oikeudelliset edellytykset oli tarkistettu oikeuskanslerilta, poliittiset edellytykset oli sovittu hallituksessa ja toiminnallisetkin edellytykset oli tarkastettu.

– Minä kunnioitan perustuslakivaliokuntaa, mutta sen rinnalla on syytä nähdä tämä puoli.

– Kun ilmeisesti alkupuheenvuoroni kuultiin huonosti, totean vielä tässä yhteydessä, että otan moitteet vastaan, paneudun huolella kaikkiin mietinnön esiintuomiin seikkoihin ja otan perustuslakivaliokunnan huomiot ja moitteet tietysti lukuun kaikessa tulevassa toiminnassani, Pekka Haavisto toisti nopeatahtisen keskustelun jälkeen.

Myöhemmässä keskustelussa epäluottamusesityksen ministeri Haavistolle teki perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen. Perussuomalaiset oli jo etukäteen vahvistanut, että epäluottamuslause-esitys tulee. Tynkkynen syytti Haavistoa lain rikkomisesta.