Toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) järjesti uutisen jälkeen lehdistötilaisuuden.

Haavisto kertoi Suomen saaneen tiedon tilien jäädyttämisestä 27.4. Venäjälle on tehty asiasta nootti toukokuun alussa. Venäjä ei ole vielä antanut ulkoministeriölle virallista selvitystä.

– Suomi on ollut yhteydessä Venäjän eri viranomaisiin ja vaatinut asian selvittämistä sekä pyytänyt Venäjään turvaamaan edustustojemme toimintaedellytykset myös raha- ja maksuliikenteen osalta. Venäjä on luvannut selvittää asiaa, Haavisto kertoi.

Haaviston mukaan on myös selvitetty, että joillakin muilla EU-mailla ja niiden edustustoilla on ilmennyt vastaavia ongelmia maksuliikenteen hoitamisessa Venäjällä.

– Meidän tietojemme mukaan Suomeen kohdistuvat rajoitukset ovat kuitenkin tiukimpien joukossa.

Haaviston mukaan venäläisessä keskustelussa on jossain määrin otettu esiin vastavuoroisuus.

– On katsottu, että lännen pankit ovat tiukentaneet Venäjän lähetystöjen toimintaedellytyksiä, mutta on hyvä todeta, että EU-pakotteet eivät kohdistu Venäjän suurlähetystöihin eivätkä konsuliedustustoihin eikä Suomi ole myöskään jäädyttänyt Venäjän edustustojen tilejä Suomessa.

Venäjän on kuitenkin Haaviston mukaan valittanut Suomelle joidenkin edustustojensa kohtaamista maksuliikenneongelmista.

– Tietojemme mukaan Venäjä on pystynyt edelleen kuitenkin tilejään käyttämään ja rahaa niille siirtämään.

Suomen ulkoministeriön yksiselitteinen kanta on se, että Venäjän lähetystöjen toiminnot täytyy turvata Suomessa eikä niihin voida asettaa sanktioita tai rajoituksia, mikä on diplomaattisen koskemattomuuden periaatteen mukaista.

TÄLLÄ hetkellä Suomen edustustot ovat pystyneet toimimaan Venäjällä vielä käteisvarantojensa varassa lähes normaalisti, mutta jos tilanne jatkuu pitkään, voidaan joutua etsimään uusia ratkaisuja. Venäjän kanssa koetetaankin nyt käydä teknistä keskustelua pankkitilien käytöstä.

Jos pankkiliikenne ei toimi, esimerkiksi edustustojen vuokrat, vesilaskut ja sähkölaskut joudutaan järjestämään jollakin muulla tavalla. Nyt koetetaan etsiä erilaisia kiertoteitä asian hoitamiseen. Henkilökunnan palkanmaksuun tilanteella ei ole kuitenkaan vaikutusta.

Haavistolta kysyttiin, mikä voisi olla tilien jäädyttämisen taustasyy.

– Kun tämä on ollut Venäjän keskuspankin päätös, jollain tavalla se minusta vaikuttaa siltä, että siinä on tämmöistä kiusantekoa mukana. Ei ole ehkä ajateltu, miten vakaviin seurauksiin se sitten johtaa lähetystöjen toiminnan suhteen. Ei ole ehkä harkittu tätä asiaa loppuun asti.

Vaikka rahaliikenteen järjestäminen on työlästä, Haavisto arvioi, että Suomen edustustot pystyvät toimimaan kuitenkin Venäjällä.

KYSYMYKSEEN, miksi ulkoministeriö ei ollut tiedottanut asiasta, Haavisto sanoi, että neuvottelutie on ollut ensisijainen.

– Neuvottelut ovat edelleen menossa. Tähän ei nyt liity sen kummempaa dramatiikkaa sen vuoksi, että ollaan pystytty käyttämään vaihtoehtoisia reittejä toistaiseksi, mutta pidemmän päälle tämä on tietysti tavattoman hankalaa, jos normaali pankkitoiminta ei ole mahdollinen.

Nyt pyritään löytämään normaali maksuliikennejärjestely ja selvitetään, voisiko se olla mahdollinen jonkin Venäjällä toimivan pankin kautta. Lisäksi pyritään vaikuttamaan Venäjän viranomaisiin rajoituksien poistamiseksi.

Suomen Nato-jäsenyyden Haavisto ei usko vaikuttavan suoraan Venäjän toimintaan.