Haiti kärsinyt eniten katastrofeissa: Köyhyyden ja kuolemien yhteys on selvä

Kuva: Lehtikuva
Viime viikolla Haitiin osui hurrikaani, jossa kuoli satoja ihmisiä.

Karibialla sijaitsevassa Haitissa on kahdenvuosikymmenen aikana kuollut enemmän ihmisiä luonnonkatastrofeissa kuin missään muualla maailmassa, sanoo YK.

Amerikan mantereen köyhin maa Haiti on ilmoittanut liki 230 000 luonnonkatastrofeihin liittyvästä kuolemasta vuosina 1996–2015. Kuudennes tällä ajanjaksolla tapahtuneista maailman yli 1,3 miljoonasta luonnonkatastrofikuolemasta on siis raportoitu Haitista.

Kansainväliset vertailutiedot käyvät ilmi YK:n katastrofivalmiuden viraston UNISDR:n raportista, jossa käytiin läpi yli 7 000 luonnonkatastrofin aiheuttamia tuhoja 20 vuoden ajalta. Raportista ilmenee, että valtaosa katastrofeissa henkensä menettäneistä asui köyhissä maissa. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan tämä on osoitus syvästä epätasa-arvosta rikkaiden ja köyhien maiden asukkaiden välillä luonnonkatastrofin iskiessä.

– Rikkaat maat kärsivät suuria taloudellisia tappioita katastrofeissa, mutta köyhien maiden asukkaat maksavat ensisijassa hengellään, Ban sanoo lausunnossaan.

Haitin jälkeen eniten luonnonkatastrofien uhreja on 20 viime vuoden aikana ollut Indonesiassa (182 000) ja Myanmarissa (139 500).

Maanjäristykset ja niiden aiheuttamat tsunamit ovat olleet tuhoisimpia luonnonkatastrofeja. Ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden, kuten maavyöryjen, tulvien, helleaaltojen ja voimakkaiden myrskyjen aiheuttamat kuolemat ovat kuitenkin kasvussa. Tällaisten luonnonkatastrofien määrä on raportin mukaan yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Köyhien maiden asukkaat maksavat (katastrofeissa) ensisijassa hengellään.

Suuri osa Haitin katastrofikuolemista johtui vuonna 2010 maata ravistelleesta voimakkaasta maanjäristyksestä, jossa kuoli noin 223 000 ihmistä. Samana vuonna yhtä voimakkaita järistyksiä koettiin myös Chilessä ja Uudessa-Seelannissa, mutta Chilessä kuoli huomattavasti vähemmän ja Uudessa-Seelannissa ei lainkaan ihmisiä.

– Köyhyyden ja kuolemien yhteys on täysin selvä tässä esimerkissä, sanoo UNISDR:n johtaja Robert Glasser.

Hänen mukaansa Haitin kaltaisen köyhän ja hallinnoltaan heikon maan on vaikea kehittää valmiutta luonnonkatastrofeja vastaan – mutta ei kuitenkaan mahdotonta.

Vasta viime viikolla Haitiin osui hurrikaani, jossa kuoli satoja ihmisiä. Glasserin mukaan on ”pöyristyttävää ja mahdotonta hyväksyä”, että maassa, joka vasta viisi vuotta sitten kärsi valtavasta maanjäristyksestä, kuoli jälleen paljon ihmisiä luonnonkatastrofissa, kun paremmalla valmistautumisella uhriluku olisi voinut jäädä pienemmäksi.

Haitin on kansainvälisen yhteisön avustuksella välittömästi muun muassa parannettava varoitusjärjestelmiään ja koulutettava asukkaita seuraamaan hälytyksiä uhkaavista luonnonkatastrofeista, Glasser vaatii.

– Tämän pitäisi olla viimeinen kerta, kun olemme tällaisen tilanteen edessä.

Asiantuntija ei usko ”uuden Ukrainan” leimahtamiseen Valko-Venäjällä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / BELTA Nikolai Petrov
Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko.

Venäjän ja sen läheisen liittolaisen Valko-Venäjän välien kiristyminen herättää huolta, että Itä-Euroopassa voisi syttyä uusi Ukrainan kaltainen konflikti.

Maiden suhde perustuu Venäjän tukiaisiin, joista Valko-Venäjän talous on täysin riippuvainen. Viime aikoina ääni kellossa on kuitenkin vaihtunut: Venäjä on esimerkiksi nostanut Valko-Venäjälle myytävän kaasun hintaa ja rajoittanut maataloustuotteiden tuontia maasta.

Presidentti Aleksandr Lukashenkon mukaan kyseessä on rangaistus siitä, että Valko-Venäjä on lämmitellyt länsisuhteitaan. Lukashenko on vastannut muun muassa nostamalla venäläisen öljyn kauttakulkuhintaa.

Vaikka yhtäläisyyksiä on, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei usko, että Venäjän ja Valko-Venäjän kiista voisi kärjistyä Ukrainan kriisin tavoin. Ukrainan sota tosin liittyy oleellisesti siihen, miksi maiden suhteet ovat viilenneet.

– Lukashenko näki kriisissä mahdollisuuden tehdä pesäeroa Venäjään ja näin parantaa suhteita länteen, käytännössä löytää uusia rahanlähteitä. Venäjä puolestaan ei suvaitse enää yhtään tottelemattomuutta (liittolaisiltaan). Ukrainan takia Venäjällä on myös ollut vähemmän rahaa Valko-Venäjän geopoliittisen uskollisuuden ostamiseen, Moshes sanoo.

Enemmistö haluaa läheisen suhteen Venäjään.

Moshes arvioi, että uhittelustaan huolimatta Valko-Venäjä päätyy jatkamaan läheisessä liitossa Venäjän kanssa, vaikka hyötyy siitä aiempaa vähemmän. Lähempi länsisuhde vaatisi suuria yhteiskunnallisia muutoksia, joihin Lukashenko tuskin on valmis.

Moshes ei myöskään usko, että Venäjä haluaisi syrjäyttää Valko-Venäjää itsevaltaisesti yli 20 vuotta hallinneen Lukashenkon.

– Projekti olisi kallis eikä olisi varmaa, että uusi johtaja pystyisi johtamaan Valko-Venäjää kuten Venäjä tarvitsee. Lukashenko jatko on turvallisempi vaihtoehto.

Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet eroavat oleellisesti siinä, että valkovenäläiset ovat varsin venäläismielisiä.

– Valkovenäläisten enemmistö haluaa mieluummin läheisen suhteen Venäjään kuin länteen. Lukashenko takaa sen, mikä on ollut hänen kannatuksensa tukipilareita alusta lähtien.

Osansa on Venäjän propagandalla: yli 60 prosenttia valkovenäläisistä saa tietonsa venäläisestä mediasta.

– Ukrainan tapahtumat on nähty venäläisen linssin läpi ja niitä pidetään enimmäkseen negatiivisina: ensin maahan tuli epävakaus ja sitten sota. Valkovenäläiset eivät halua samaa.

”Länsipoliitikot eivät huomioineet tosiasioita.”

Lukashenkon Ukraina-strategia toimi sikäli, että vuosi sitten EU purki pakotteensa Valko-Venäjää vastaan. Sitä perusteltiin maan ihmisoikeustilanteen paranemisella, mutta yhtä lailla – ellei enemmänkin – syynä oli, että maa veti tukeaan Venäjältä Ukrainan konfliktissa.

Moshes sanoo, että EU:n ja Valko-Venäjän lähentymisen tulokset ovat jääneet laihoiksi.

– Valko-Venäjällä poliittisia vapauksia ei ole lisätty eikä talousuudistuksia tehty. Myöskään EU:n geopoliittinen tavoite siitä, että Valko-Venäjä ja Venäjä todella etääntyisivät, ei täyttynyt.

EU tarkoitti hyvää, mutta sen odotukset olivat epärealistisia, Moshes arvioi.

– Länsipoliitikot toivovat aina parasta, eivätkä kiinnitä huomiota tosiasioihin. He ajattelivat, että Lukashenko voi tehdä mitä haluaa, eivätkä ottaneet huomioon, kuinka täysin Valko-Venäjä on taloudellisesti riippuvainen Venäjästä.

Ihmisoikeustilanne on yhä synkkä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Valko-Venäjä puhuu EU:lle yhtä, mutta tekee toista. Vuosi EU:n pakotteiden poistamisen jälkeen maan ihmisoikeustilanne on edelleen synkkä.

Viranomaiset seuraavat, painostavat ja pidättävät ilman syytä ihmisoikeusaktivisteja ja presidentti Aleksandr Lukashenkon hallinnon arvostelijoita. Sananvapautta rajoitetaan monin tavoin eikä media voi toimia vapaasti.

Kosiskellakseen EU:ta Valko-Venäjä vapautti vuonna 2015 useita poliittisia vankeja. Heidän rikosrekisteriään ei kuitenkaan puhdistettu, minkä vuoksi he eivät esimerkiksi voi asettua ehdolle poliittisiin virkoihin.

Valko-Venäjällä ei ole ylipäänsä koskaan järjestetty vapaita vaaleja. Viime syksynä parlamenttiin nousi ensi kertaa yksi opposition ja yksi kansalaisyhteiskunnan edustaja. YK:n ihmisoikeustarkkailijan Miklos Harasztin mukaan parlamenttivaalit eivät muuten käytännössä eronneet mitenkään aiemmista, moitituista vaaleista.

Valko-Venäjä on myös ainoa Euroopan maa, jossa on käytössä kuolemanrangaistus. Tuomitut tapetaan päähän ampumalla.

STT–MARIA ROSVALL

Georgialaisille viisumivapaus EU:hun – Voidaan perua ripeästikin

Kuva: afp photo/christof stache
Georgialaiset saivat viisumivapauden EU:hun.

EU-maat hyväksyivät maanantaina viisumivapauden Georgialle. Sopimus menee vielä kaikkien EU-maiden sekä europarlamentin allekirjoitettavaksi.

Sopimuksen mukaan Georgian kansalaiset voivat oleskella EU:n alueella ilman viisumia yhtäjaksoisesti enintään 90 päivää.

Viisumivapauden arvostelijoita huolettaa, että EU:hun alkaa virrata joukoittain georgialaisia, jotka sitten jäävät oleskelemaan alueen maihin laittomasti. Joulukuussa unionimaat sopivat, että viisumivaatimus voidaan palauttaa käyttöön nopeastikin, jos näin kävisi.

Georgia on pyrkinyt läheisiin suhteisiin lännen kanssa. EU:n maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopolousin mukaan maa on tehnyt useita EU:n vaatimia merkittäviä uudistuksia.

STT-AFP, Bryssel

 

Keskustelua aiheesta

Tukholmassa roska-astiasta löytynyt epäilyttävä esine viety pois – tori ollut poliisin eristämä

Tukholmassa poliisi on kuljettanut pois epäilyttävän esineen, joka löytyi roska-astiasta Kistan kaupunginosassa.

Poliisi ei ole kertonut, mitä astiasta löytyi. Sanomalehti Aftonbladetin mukaan kyseessä olisi ollut käsikranaatti.

Tapauksen takia Kistan tori eristettiin, lähirakennuksia evakuoitiin ja poliisin pommiryhmä kutsuttiin paikalle. Lähellä sijaitsee myös poliisiasema.

AVAINSANAT

Viron presidentti valtiovierailulle Suomeen 

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Presidentit Kersti Kaljulaid ja Sauli Niinistö keskustelevat.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid on puolisonsa Georgi-Rene Maksimovskin kanssa valtiovierailulla Suomessa 7.-8. maaliskuuta 2017. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat Viron presidenttiparin vastaan Presidentinlinnan edustalla vastaanottoseremonioissa tiistaina 7. maaliskuuta klo 10.

Presidentit keskustelevat Suomen ja Viron suhteista, kuten taloudellisesta yhteistyöstä sekä ICT- ja opetusalojen yhteistyöstä. Lisäksi esillä ovat Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne, ajankohtaiset EU-asiat sekä suhteet Venäjään ja Yhdysvaltoihin.

Tiistaina 7. maaliskuuta presidentti Kaljulaid tapaa eduskunnan puhemies Maria Lohelan sekä pääministeri Juha Sipilän. Hän osallistuu myös Suomen ja Viron yritysyhteistyötä koskevaan seminaariin ja paneelikeskusteluun Team Finland -talolla.

Presidentti Kaljulaidin ohjelmaan sisältyy myös tutustumista suomalaiseen koulutukseen. Keskiviikkona 8. maaliskuuta presidentti Kaljulaid puolisoineen vierailee Latokartanon peruskoulussa Helsingissä. Samana päivänä Viron presidenttipari matkustaa Tampereelle, jossa presidentti Kaljulaid käy Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Museokeskus Vapriikissa.

Presidentti Kaljulaidin mukana Suomessa vierailevat opetus- ja tutkimusministeri Mailis Reps sekä yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Urve Palo. Lisäksi matkassa on noin 50 hengen yritysvaltuuskunta.

Presidentti Kaljulaid vieraili Suomessa ensimmäisen kerran lokakuussa 2016. Työvierailu oli hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa presidenttinä. Presidentti Niinistö oli valtiovierailulla Virossa viimeksi toukokuussa 2016.

Tukholman Kistassa eristetty tori – roska-astiassa epäilyttävä esine

Kuva: AFP PHOTO / TT News Agency / Christine Olsson /
Tukholman Rinkebyssä on ollut viime aikoina levotonta.

Tukholmassa Kistan kaupunginosassa poliisi on eristänyt torin. Poliisin mukaan syynä on roska-astiasta löydetty epäilyttävä esine.

Sanomalehti Aftonbladetin mukaan astiasta on löydetty käsikranaatti. Poliisin pommiryhmä on paikalla.

Torin lähellä sijaitsee muun muassa poliisiasema ja useita kauppoja.

STT-TT