Häkämies kuvaa kirjassaan Väistämättä (Otava), että Etelärantaan (EK) tullessaan keskitettyjen tulo- ja raamiratkaisujen maine oli jäsenliitoissa pohjalla. Häkämiehen mukaan EK:n liitot kokivat, että vuoden 2011 raamiratkaisu tehtiin niiden selän takana ja palkankorotukset olivat liian korkeat.

Jäsenliitoissa ajateltiin, ettei EK kuunnellut heitä riittävästi vaan puuhasi omiaan.
Tämän jälkeen tulee mielenkiintoinen maininta, jonka käsittely kirjassa jää maininnan tasolle:

– Minulle kerrottiin, että jopa keskusliiton alasajo oli ollut esillä. Siitä oli kuitenkin luovuttu ja päätetty, että asiat laitetaan kuntoon, Häkämies kirjoittaa.

– Eräällä tavalla se kertoo siitä, että tilanne oli silloin hyvin vakava tai hälyttävä, mutta siellä oli sitten päädytty, että laitetaan asioita kuntoon.

–Kun siitä kuulin, se oli jo taakse jäänyttä elämää. En pysty sanomaan, kuinka vakava se keskustelu oli ollut, oliko yksittäisen ihmisen kommentti vai jokin laajempi, hän sanoo toisaalta.

– Asioita piti muuttaa ja uudistaa ja luottamus rakentaa ja meillähän on nyt hyvä tilanne.

Kun Häkämieheltä tiedustelee, olisiko EK:n piiristä aseteltu vastakkain alasajoa ja sen rinnalle pakonkin sanelemana vuonna 2015 toteutunutta sääntömuutosta siitä, ettei EK tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja, hän suuntaa vastauksensa sääntömuutokseen.

Hän toteaa, ettei puhuisi siitä pakkona, koska se koetaan EK:ssa myönteisenä muutoksena.

– Elämme ajassa ja olemme olemassa jäseniämme varten.

Häkämies sanoo myös, että kirjan mainintaa hänelle aikoinaan kerrotusta alasajo-asiasta ei pitäisi dramatisoida tai asiat menevät historian valossa väärään asentoon.

– Siteerasin jotakuta, en edes muista ketä, ei ollut silloinen puheenjohtaja eikä edeltäjänsä enkä edes muista kuka.

– Minun aikanani on kääritty hihat, lähdetty työhön.

Elinkeinoelämällä on neljä etujärjestöä EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyrittäjien liitto.

– Voitaisiinko yhdistämällä neljä järjestöä saada aikaan vaikuttavampaa edunvalvontaa Uskon, että saataisiin, Häkämies ehdottaa kirjassaan.

Helsingin Sanomat ehti jo ensimmäisenä kysyä Häkämiehen avaukseen kantaa Suomen Yrittäjistä ja Keskuskauppakamarista, josta tosin kantaa ei kerrottu.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sen sijaan sanoi, että järjestörakenteesta on hyvä keskustella, mutta näki riskinä sen, että yhteisessä suurjärjestössä suurten työnantajayritysten kanta jyräisi muut.

– EK edustaa työmarkkinakorporatismia, jota yrittäjät haluavat haastaa, Pentikäinen sanoi lehdelle.

Miksi Häkämies toi nyt yhdistymisen esiin? Hän viittaa Demokraatin kysyessä kirjassa jo sanomaansa:

– Kun me elinkeinoelämässä ja yrittäjäjärjestössä herkästi vaadimmemuilta rakenneuudistuksia, mitäpä jos tekisimme niitä myös itse, hän totesi elämäkerrassaan.

Hän kertoo saaneensa avauksesta jo tänään ”aika hyvää palautetta”, mutta muistuttaa, että EK:ssa asia on aina omistajien eli jäsenliittojen asia.

– Tämä on täysin oma esitykseni, tähän ei liity mitään valmistelua.

Häkämies muistuttaa, että myös ay-puolella oli Uusi keskusjärjestö (UK) -hanke, joka tosin kaatui.

– Aina pitäisi olla mahdollisuus tarkastella omaa toimintaansa, sen takia asiasta kirjoitin. Varmaan se poikii nyt jonkin verran keskustelua.

Puolustusministerinä, Vanhasen II hallituksessa ja Kiviniemen hallituksessa, toiminut Häkämies pui kirjassaan myös puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Tähänkin liittyy yllättävä heitto.

– Uskon, että yhteistyö Ruotsin kanssa pysyy ja syvenee, mutta silläkin yhteistyöllä on rajansa. Oma vaikutuksensa on sillä, mihin ratkaisuun Suomessa hävittäjähankinnassa päädytään. Jos valinta ei ole ruotsalainen JAS Gripen, nähdään nopeasti, loiveneeko Ruotsin innostus yhteistyöhön, hän kyselee kirjassaan.

Näitäkin kirjan rivejään Häkämies lähinnä toppuuttelee summaten itse toivovansa, että kaikissa mahdollisissa tapauksissa Pohjoismainen yhteistyö syventyy ja vahvistuu.