EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on tänään tuonut julkisuuteen suunnitelman eurooppalaisten puolustusinvestointien rahoittamiseksi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi tänään toimittajille olevansa tyytyväinen, että von der Leyenin paketin kokoluokka alkaa olla melko iso.

– Haluamme, että kunnianhimon taso erityisesti Natoa palvelevissa isoissa puolustuskokonaisuuksissa olisi riittävän iso määrärahoiltaan, Häkkänen jatkaa.

Eurooppa-tasolla 100-200 miljardin satsaukset puolustukseen eivät vielä riitä.

Von der Leyenin suunnitelman olisi tarkoitus laittaa tulevina vuosina liikkeelle liki 800 miljardin euron investoinnit.

Suomelle erityisintressi on Häkkäsen mukaan, että maapuolustushankkeet etenevät.

– Eurooppahan on laiminlyönyt nimenomaan maapuolustuksen torjuntakyvyn, Häkkänen sanoo.

Tähän on saatava ministerin mukaan paljon rahoitusta.

EU-MAIDEN huippukokous järjestetään torstaina.

Häkkänen toteaa, että kokouksessa käsitellään kahta isoa koria, ensin EU:n puolustuksen riittävän kunniahimon tasoa eli miten vivutetaan jäsenmaiden puolustuspolitiikkaa isommaksi.

– Jäsenmailla on aina perusvastuu. EU:lle ei saa siirtää perusrahoitusvastuuta.

Toinen kori on Ukrainan tukipaketti, joka tarvittaessa korvaa Yhdysvaltain tukea, jos maa ryhtyy enemmänkin jäädyttämään sitä.

Von der Leyen nosti esiin muun muassa uuden 150 miljardin euron puolustus­investointivälineen. Se voisi myöntää jäsenmaille lainoja esimerkiksi Ukrainan tukemiseen.

Häkkänen arvioi, että rahoitusmalleista tulee iso poliittinen keskustelu. Puolustusministerin mukaan olennaista on se, että EU osoittaa ensin tarpeen edistää asiaa ja sitä kautta syntyy jäsenmaille paine löytää rahoitusmalli.

– On se sitten yhteistä velkaa jossain määrin kohdennettuihin yhteishankkeisiin, jotakin muuta yhteisrahoitusta, jäsenmaksuosuuksilla isoja rahastoja tai muuta, se on mielestäni sitten seuraava kysymys. Ensin pitää prässätä, että kunnianhimon taso on se, että puolustuskyky Natossa nousee EU:n tuella.

HÄKKÄSEN mukaan Suomen intressi ei ole pelkästään kansallisen lyhyen tähtäimen oma intressi. Etulinjan maana Suomelle on myös tärkeää, että tukijoukkomaat, jotka lähettäisivät Suomelle kalusteita ja tukijoukkoja, vahvistuisivat.

– Eli koko Eurooppa. Tämä on siis yhteinen intressi…Se, että jollain takalinjan maalla on kalustoa, ammuksia, tykistöä, joukkoja, suorituskykyjä, satelliitteja, teknologiaa, niillä tuetaan meitä.

Lopulta Suomelle onkin Häkkäsen mukaan sama, onko jokin erityiskyky jonkin muun maan tekemä, jos se on EU:n rahoittama hanke ja se samalla määritetään Natossa Suomen hyväksi.

Häkkäsen mielestä Suomi on jo tähän asti vivuttanut hyvin EU-rahaa puolustuksen EU-hankkeisiin mutta Euroopan vahvistuminen muutoinkin palvelee Suomea.

– Jos amerikkalaiset, kuten he ovat sanoneet jo aiempina vuosina, siirtävät pikku hiljaa suorituskykyjään Aasian suuntaan, se vain kiihdyttää tarvetta, että myös Keski- ja Länsi-Euroopan maat vahvistavat omia puolustuskyvykkyyksiään EU:n tuella.

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump on keskeytttänyt tukeaan Ukrainalle. Myös sillä on spekuloitu, että hän saattaisi vetää pois Bidenin Eurooppaan Venäjän Ukraina-hyökkäyksen jälkeen ilmoittamat 20 000 lisäsotilasta.

Häkkänen sanoo, ettei lähde puolustusministerinä spekuloimaan tätä. Siitä hän kuitenkin muistuttaa, että USA on jo pitkään viestinyt painopisteen siirrosta Aasian suuntaan.

Häkkänen tähdentää myös, että näkyvät läsnäolojoukot ja tosiasiallinen Naton puolustussuunnitelma ovat kaksi eri asiaa.

– Eli mitkä joukot USA:n 900 miljardin budjetista ja valtavasta globaalista koneesta on sidottu mihinkin.

– Läsnäolojoukot Puolassa tai parissa muussa maassa eivät ole USA:n panos Natossa… Nato on se, mitä tapahtuu artikla 5:n jälkeen, ja se on piilossa, sitä ei kerrota.

Artikla 5:n uskottavuuden kannalta ei siis olisi iso kysymys, jos joukkoja siirrellään jonkin verran. Tämä voi kuitenkin antaa Euroopalle signaalin siitä, että paikkauksia on syytä jonkin verran tehdä. Paniikkiin ei aihetta kuitenkaan ole, puolustusministeri vakuuttaa.

HÄKKÄNEN oli hiljattain kommentoinut Helsingin Sanomille, ettei Yhdysvallat tekisi dramaattisia päätöksiä Ukrainan tukemisen suhteen Donald Trumpin ja Volodymyr Zelenskyin riitelyn jälkeen Valkoisessa talossa.

Toisin kuitenkin kävi ja nopeasti, kun USA on jäädyttämässä tukeaan Ukrainalle.

Häkkänen kuitenkin kiistää tiukasti, että USA:n päätös olisi yllättänyt hänet.

– Ei, ei, ei.

Hän viittaa todistusaineistona kannalleen esimerkiksi puheeseensa maanpuolustustuskurssin avajaisissa eilen muistuttaen, että amerikkalaiset ovat viestineet pitävänsä Ukraina-tuen rullaamassa kunnes toisin todetaan.

– Nyt ilmeisesti he ovatkin muuttaneet kannan. Mutta olemme koko ajan, olen julkisesti puhunut ja erityisesti kulissien takana, että Euroopassa ja Suomen pitää varautua siihen ylimääräisellä tukipaketilla, että tämä käänne voi tapahtua.

– Eli ei ole yllätys, Häkkänen vielä lisää.