Presidentti Sauli Niinistö sanoi viime viikolla Der Spiegel -lehdelle, että Euroopan tulisi varmistaa, että se voi aiheuttaa Venäjälle merkittävää vahinkoa hybridisodassa. Niinistö ei kuitenkaan avannut tarkemmin, mitä tämä voisi käytännössä olla.

Puolustusministerikin pysyy yhtä kryptisenä asiasta.

- Länsimaiden kannattaa suhtautua asiaan siten, että emme voi toimia millään terroristisilla tai väkivaltaisilla keinoilla. Meillä tulee kuitenkin olla työkalupakissa riittävän jämäköitä toimenpiteitä, joilla vastata näihin hybridiuhkiin, Häkkänen sanoo STT:lle.

EUROOPPA VOI Häkkäsen mukaan kokeilla esimerkiksi vaikuttamista venäläisiin hakkeriryhmiin.

- Se ei tarkoita, että puhutaan hyökkäyksistä tai muusta, vaan nimenomaan vaikuttamisesta siihen, että pystymme tehokkaasti torjumaan sellaiset toimijat, hän sanoo.

Häkkäsen mukaan Euroopassa myös lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, ettei hybridivaikuttamista voitasi tehdä esimerkiksi kansainvälisillä vesialueilla. Tästä hän nostaa esille Suomenlahden kaapelivauriot.

- Meidän on arvioitava sitä, miten rikossääntely mahdollistaa sen, että teot ovat rangaistusvastuun piirissä ja myös sitä, että jäljet saadaan kiinni. Siinä on vielä vähän tehtävää, hän sanoo.

Helsingin käräjäoikeus päätti viime lokakuussa jättää tutkimatta syytteet, joiden mukaan Venäjän varjolaivastoon kuuluva Eagle S -alus aiheutti kaapelirikot Suomenlahdella vuoden 2024 joulupäivänä.

Käräjäoikeus katsoi, että Suomella ei ollut asiassa rikosoikeudellista toimivaltaa. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.

Häkkänen korostaa, että hallitus on jo valmistellut lainsäädäntöön useita uudistuksia, joiden tarkoituksena on puuttua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Esimerkkeinä Häkkänen mainitsee muun muassa yrityskauppalain ja tiedustelulain uudistamisen.

SEKÄ PRESIDENTTI Niinistö että tasavallan presidentti Alexander Stubb ovat pohtineet viimeaikaisissa ulostuloissaan vuoropuhelun tarvetta Venäjän kanssa.

Häkkänen on suhtautunut nihkeästi ajatukseen keskusteluyhteyden avaamisesta Kremliin. Nytkin hän valitsee sanansa varovaisesti.

- Kannatan vuoropuhelua, mutta emme saa tehdä samaa virhettä mitä tehtiin Venäjän kanssa kymmenen vuotta sitten, Häkkänen sanoo.

Vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen länsi jatkoi vuoropuhelua ja energiakauppaa Venäjän kanssa. Vasta Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022 vuoropuhelu katkesi.

- Pyrittiin liennyttämällä, vastaan tulemalla ja antamalla etuuksia Venäjälle jotenkin saamaan Venäjä rauhoittumaan, mutta lopulta Venäjä tulkitsi nämä kaikki heikkoudeksi.

Häkkäsen mukaan edellytyksiä aitoihin rauhankeskusteluihin Venäjän kanssa ei tällä hetkellä ole.

- Jos Venäjä alkaa osoittaa oikeasti jotain halua lopettaa sodankäyntiä Ukrainaa vastaan, niin sitten varmasti tilanne aktivoituu, hän toteaa.

Häkkäsen esikunnasta lähestyttiin STT:tä ja tarjottiin mahdollisuutta haastatella puolustusministeriä.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo