Hakkeri Lauri Lovea odotti jopa 99 vuoden vankeustuomio, nyt hän haaveilee opinnoista Suomessa – ”En tiedä, olinko peloissani”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Lauri Love tuulettaa Iso-Britannian oikeuden tekemän päätöksen jälkeen tyttöystävänsä Sylvia Mannin kanssa Lontoossa.

99 vuotta vankeutta. Se olisi voinut olla suomalais-britannialaisen hakkerin Lauri Loven, 33, tuomio, jos Britannia olisi päättänyt luovuttaa hänet Yhdysvaltoihin oikeudenkäyntiä varten.

– Olen onnellinen mutta väsynyt, Love kertoo STT:lle.

Love ja hänen tukijoukkonsa huokaisivat helpotuksesta viime maanantaina, kun lontoolainen tuomioistuin päätti, ettei hakkeria luovuteta.

Uni on maittanut hyvien uutisten jälkeen hieman paremmin. Love kertoo, ettei hänen terveydentilansa ole kuitenkaan juuri parantunut.

– Olen vielä kohtalaisen masentunut, ja minulla on ollut edelleen itsemurha-ajatuksia. Kestänee aikansa, ennen kuin masennus katoaa, mutta toivottavasti ei liian kauan, koska minun pitäisi keskittyä yliopisto-opintoihin, jotka aloitin jälleen.

Love uskoo saavansa passinsa takaisin, jos Yhdysvallat ei valita tuomioistuimen päätöksestä. Sitten hän voisi matkustaa katsomaan Suomessa asuvia perheenjäseniään.

Hänen Suomessa asuva siskonsa Natasha oli synnyttämässä samaan aikaan, kun Love oli tyttöystävänsä ja vanhempiensa kanssa kuulemassa oikeuden päätöstä viime maanantaina.

Love harkitsee maisteriopintojen suorittamista Suomessa.

– Haluaisin myös työskennellä Suomessa jossain vaiheessa. Teen nyt töitä yksityisellä sektorilla verkkoturvallisuuden parantamiseksi ja haluaisin käyttää taitojani yhteiskunnan hyväksi, hän kertoo.

– Suuri osa elämästämme on internetissä, ja jos tietomme ja yksityisyytemme eivät ole turvassa, sillä voi olla suuria seurauksia elämällemme.

Love kertoo tavanneensa suomalaisia Suomen Lontoon-suurlähetystössä oikeusprosessin aikana.

– En tiedä, olisiko Suomi voinut tehdä paljon enempää. Ymmärrän poliittiset realiteetit, tiukan lausunnon antamisella olisi voinut olla seurauksia, jotka Suomi haluaa välttää.

Loven terveydellinen tila vaikutti päätökseen.

Loven mukaan oikeusistuin muun muassa katsoi Yhdysvaltojen vankilaolot riittämättömiksi hänen heikon terveydentilansa vuoksi.

– Mielenterveystaustani vaikutti päätökseen. Minulla on Aspergerin oireyhtymä, olen ahdistunut ja masentunut. Myös fyysinen kuntoni vaikutti. Minulla on ihottumaa, ruuansulatusongelmia ja sydänongelmia.

– Myös se huomioitiin, että minulla on Britanniassa opinnot, tyttöystävä ja vanhempani, joiden luona asun ja jotka auttavat esimerkiksi terveyteni hoitamisessa.

Britanniassa monet ihmisoikeusaktivistit ja asianajajat kutsuivat Lovea ennakkotapaukseksi, joka näyttää suuntaa tuleville oikeusprosesseille. Yhdysvalloilla on kuitenkin edelleen noin viikko aikaa valittaa oikeuden päätöksestä.

– Toivon että he eivät valita, vaan päättävät, ettei se ole heidän aikansa arvoista.

Vaikka Lovea ei luovuteta Yhdysvaltoihin, häntä vastaan todennäköisesti nostetaan syytteet Britanniassa.

Se ei ole maailmanloppu.

Jos Love todettaisiin Britanniassa syylliseksi kaikkiin Yhdysvaltojen syytteisiin, häntä odottaisi enimmillään kolmen vuoden vankeustuomio – huomattava pudotus 99 vuodesta.

– Se ei ole mitenkään mahtavaa, mutta ei ole myöskään maailmanloppu, jos minut tuomitaan täällä. Vielä on mahdollista, että minut todetaan syyttömäksi, koska Yhdysvallat ei ole vielä esittänyt mitään todisteita väitteidensä tueksi, hän sanoo.

– Voi myös olla, että minut tuomitaan, mutta tuomari ei näe vankeusrangaistusta tarpeelliseksi ja minulle määrätään yhdyskuntapalvelua.

Love kertoo lähes odottavansa oikeudenkäyntiä Britanniassa, jotta vuosia jatkunut prosessi saataisiin päätökseen.

– Tämä on hieman omituinen tilanne, tavallaan odotan että minua syytetään. Jos oikeudenkäyntiä ei järjestettäisi, minun olisi vaikeaa matkustaa ulkomaille, sillä Yhdysvallat voisi yrittää saada jonkin toisen valtion luovuttamaan minut.

– Jotta asia nähtäisiin Yhdysvalloissa loppuun käsiteltynä, minut täytyy joko todeta syylliseksi tai syyttömäksi täällä. Sen jälkeen voin taas jatkaa elämääni.

En tiedä, olinko peloissani.

Yhdysvallat vaatii Loven luovuttamista, koska häntä syytetään murtautumisesta muun muassa liittovaltion poliisin FBI:n ja Nasan tietojärjestelmiin vuosina 2012 ja 2013.

Luovutuspyynnön mukaan Love olisi hakkeroinut ja levittänyt henkilötietoja ja aiheuttanut miljoonavahingot. Hän ei ole koskaan myöntänyt syyllisyyttään.

Sisäministeri Amber Rudd ehti jo allekirjoittaa Loven luovutuspäätöksen vuonna 2016, mutta puolustus sai valitusoikeuden, jonka seurausta maanantain päätös oli.

– Olimme aika luottavaisia voiton suhteen, koska marraskuun kuuleminen meni hyvin. Olimme tietenkin myös hermostuneita ja ahdistuneita, koska jos päätös olisi ollut toinen, se olisi ollut todella huono juttu.

– En tiedä, olinko peloissani. Olen viime vuosien aikana menettänyt kyvyn pelätä. Pidän pelon pinnan alla, jotta voisin jatkaa elämääni.

Toimittaja: Johanna Latvala

Keskustelua aiheesta

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo

YK:n turvallisuusneuvosto ei löytänyt sopua tulitauosta – Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa yli 400 siviiliuhria

Kuva: / AFP PHOTO / TIMOTHY A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzia turvallisuusneuvoston istunnossa 22. helmikuuta.

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, jolla vaadittaisiin 30 päivän tulitaukoa Syyriaan humanitaarisen avun viemiseksi Itä-Ghoutaan ja haavoittuneiden saamiseksi pois alueelta.

Syyrian hallitusta tukevan Venäjän edustaja Vasili Nebenzia esitti tänään muutoksia päätöslauselmaluonnokseen, josta on neuvoteltu lähes kahden viikon ajan.

Viiden viime päivän aikana Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut yli 400 siviiliä. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

Keskustelua aiheesta

Venäjän oppositiojohtaja pidätettiin jälleen – Navalnyi: Viranomaiset odottivat, kun astuin ulos hammaslääkäristä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo Twitterissä joutuneensa pidätetyksi. Navalnyi kirjoittaa viranomaisten odottaneen häntä, kun hän astui ulos hammaslääkäristä.

Tuoreemmassa tviitissä Navalnyi lisäsi, että hänet päästetään pian vapaaksi.

Tammikuussa Navalnyi otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.

Viime vuonna hän pyrki sinnikkäästi presidenttiehdokkaaksi, mutta viranomaiset hylkäsivät hänen ehdokkuutensa vedoten aiempaan rikostuomioon. Navalnyin mukaan tuomiolla on poliittiset motiivit.

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook kaatui hetkeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Sosiaalisen median jättiläisen Facebookin verkkosivut kaatuivat hetkeksi torstai-iltapäivällä. Myös Facebookin omistama Instagramin päivittämisessä on ilmennyt ongelmia.

Kun Facebookin verkkosivuja yritti ladata, ruudulle ilmeistyi pahoitteluteksti, jossa kerrottiin jonkin menneen pieleen. Tällä hetkellä Facebookin sivut näyttäisivät jälleen toimivan. Myös Instagram päivittyy jälleen. Myös Faebookin mobiilisovellus sekä mobiiliviestipalvelu ”messenger” lakkasi hetkeksi toimimasta.

Ongelma korjaantui kuitenkin muutamassa minuutissa.

Facebookilla on noin 2 miljardia aktiivista käyttäjää. Downdetectro.com-verkkosivuston mukaan ongelmia ilmeni ympäri maailmaa.

Myös Twitterissä käyttäjät kertovat Facebookin kaatuneen ympäri maailman.