– Vaikka lyhyellä tähtäimellä säästöjä valtion budjetista syntyisikin, tulevaisuudessa hintalappu niin julkisten sote-palveluiden kuin muiden välillisten kustannusten osalta on todennäköisesti säästöä suurempi, Halin terveyspalveluista ja järjestöistä vastaava johtaja Hanna-Maija Kause kuvaa tiedotteessa.

– Kun hyvinvointialueet leikkaavat samalla peruspalveluista ja sosiaaliturvaa kiristetään, on olemassa riski, että nämä toimet osuvat samoihin, jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa oleviin ihmisiin, hän sanoo.

Hallitus päätti kehysriihessä lisätä ja aikaistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvia leikkauksia. Sote-järjestöjen rahoitusta ollaan vähentämässä jo ensi vuonna 55 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2027 mennessä sote-järjestöjen rahoitustaso laskisi nykyisestä 130 miljoonaa euroa eli noin kolmanneksen.

Hali ja sen yli kolmensadan sote-alan jäsenjärjestön verkosto pitävät tärkeänä, että haitalliset vaikutukset minimoidaan, jotta järjestöjen toiminta ja esimerkiksi vapaaehtoistyö eivät lamaannu.

– Vallalla tuntuu olevan käsitys, että järjestöissä menee liikaa rahaa hallintoon. Tosiasiassa suhteellisen pieni määrä palkattua henkilöstöä järjestää puitteet esimerkiksi vapaaehtoistyölle, tarjoaa asiantuntijapalveluita, kouluttaa ja jakaa oman erityisalansa osaamista eri ryhmille koululaisista virkamiehiin, Kause valottaa.

Hän huomauttaa, että järjestöillä menee lisäksi merkittävästi aikaa hallinnolliseen raportointiin, jota avustuksia myöntävä viranomainen eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA edellyttää.

– Hallinnollista taakkaa voisi keventää nopeastikin, jos hallituksella on siihen tahtoa.

JÄRJESTÖAVUSTUKSIA koskevien linjausten valmistelun tueksi taustaselvityksiä tekemään on nimitetty selvityshenkilö. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on nimittänyt tehtävään yhteiskuntatieteiden maisteri Mika Pyykön. Selvityshenkilön työn määräaika on tämän vuoden loppuun.

Hanna-Maija Kausen mukaan näyttää siltä, ettei selvityshenkilön työ ehdi tukemaan ensi vuoden määrärahaleikkauksia.

– Ennakoitavuuden takia on olennaisen tärkeää, että ensi vuoden leikkausten suuntaviivat olisivat mahdollisimman pian selvillä. Lisäksi järjestöjen pitää itse voida vaikuttaa leikkausten kohdistumiseen budjettinsa sisällä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa järjestöjen ydintoiminnalle, Kause sanoo tiedotteessa.

HALIN järjestöverkosto listaa tiedotteessa viisi konkreettista konstia, joilla vähennettäisiin avustusleikkausten vahingollisia vaikutuksia:

1. Pienennetään järjestöihin kohdistuvia leikkauksia ja annetaan järjestöille riittävästi aikaa toiminnan sopeuttamiseen. Sellaisia leikkauksia ei pidä tehdä, jotka johtavat järjestöjen ydintoimintojen laajamittaiseen ja hallitsemattomaan alasajoon.
2. Laajennetaan kehysriihessä päätetty yksityishenkilöiden lahjoitusvähennys koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Käynnistetään lisäksi valmistelu erilaisten järjestöjen vähennysoikeuden laajentamisesta koskemaan myös yhteisöjen tekemiä lahjoituksia.
3. Luodaan järjestöille kannusteita hallinnollisten toimintojen tehostamiseen ja yhdistämiseen.
4. Kevennetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallinnollista taakkaa tarkastelemalla valtionapuviranomaisen (STEA) asettamia yksityiskohtaisia haku- ja raportointivelvoitteita.
5. Lisätään varainhankinnan mahdollisuuksia voittoa tavoittelemattomille järjestöille arpajaislakia uudistettaessa.