Mikäli syyttäjä toteaisi esitutkinnan valmistuttua, että Mäenpää olisi asetettava syytteeseen esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, eduskunnan 5/6-määräenemmistön täytyisi perustuslain mukaan ensin puoltaa Mäenpään syytesuojan poistamista. Jos näin tapahtuisi, Mäenpään tapaus etenisi normaalisti käräjille.

Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) vaati jälleen eilen kansanedustajilta, että heidän pitää odottaa esitutkinnan valmistumista ja syyttäjän päätöstä. Koska eduskunta saattaa joutua syytöskynnyksen arvioinnissa tuomarin rooliin, pitää kansanedustajien osata pitää tähän asti suu supussa.

– Tällä on merkitystä myös miten kansalaiset kokevat oikeusvaltion toiminnan, Vanhanen sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuitenkin jo aiemmin ilmoittanut, ettei perussuomalaiset salli rikossyytteen nostamista Mäenpäätä kohtaan. Toisin sanoen eduskunnassa ei nähdä tilannetta, jossa 5/6 kansanedustajasta kannattaisi syytettä.

– Minä luulen niin, että jos kansalaiset jonkin oikeudenkäynnin alla kuulisivat, että tuomari jo etukäteen ilmoittaa ennen tutkintaa kannan, sitä ei pidettäisi hyväksyttävänä. Voi sanoa, että tätä samaa periaatetta pitäisi kyllä korkeimman lainsäätäjän noudattaa omassa toiminnassa, silloin kun joutuu niin sanotusti tuomarin rooliin. Toivon tässä malttia, Vanhanen toppuutteli eilisessä tiedotustilaisuudessaan.

Demokraatin tänään eduskunnassa haastattelema kansanedustaja Halla-aho ei tingi lausunnoistaan Mäenpään tapauksesta.

– Sanotaanko niin, että minun lausumiseni ovat voimassa, kunnes kumoan ne erillisellä ilmoituksella, Halla-aho naurahtaa.

– On aika mielenkiintoista, että kansanedustajat eivät saisi ottaa kantaa omaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, hän ihmettelee puhemies Vanhasen lausuntoja.

– Tässähän kyseessä ei ole mikään tuomioistuimen ratkaisu vaan eduskunnan täysin omassa harkinnassa oleva päätös siitä, voidaanko syyte nostaa immuniteettia nauttivaa kansanedustajaa vastaan. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että kansanedustajalla ei ole oikeutta ottaa mihinkään lainsäädäntöhankkeeseen etukäteen, Halla aho jatkaa.

Halla-aho kommentoi myös kuumana käyvää keskustelua Postin johdon suurista tienesteistä.

– Tämä on ajan henki, että suuret yritykset ja ikävä kyllä myös valtion omistamat yhtiöt siinä etunenässä esimerkkiä näyttäen repivät voittoa omistajilleen ja lihavia palkkioita johtoportaalleen työntekijöidensä selkänahasta. Ne palkkiothan ovat mittasuhteiltaan täysin käsittämättömiä ja palkintalogiikka tuntuu tosiaan olevan se, että mitä enemmän saavutetaan niin sanottua tehokkuutta eli säästöjä ruohonjuuritasolla, sitä avoimemmin palkitaan johtoa. Asiakkaan kannalta palvelu ainoastaan huononee.

Perussuomalaiset olivat viime kaudella hallituksessa, mutta silloin Postin johdon palkitsemiseen ei puututtu.

– On mielenkiintoista, että lehdet kertovat jatkuvasti, miten Vennamon ja Soinin perinnöstä ei ole perussuomalaisissa merkkiäkään jäljellä, mutta synnit nähtävästi periytyvät. Emme me ole vastuussa siitä, mitä puolue aiemman johdon alaisuudessa teki. Kuten on todettu, me olemme nyt hiukan erilainen puolue.

Kuka on vastuussa siitä, että palkitsemiseen saadaan tolkku?

– Eihän tämä ole mikään yksinkertainen asia eikä ongelma ole se, että johtoa palkitaan vaan se, että työntekijät eivät saa työstään sellaista palkkaa, jolla tulisi toimeen ja jolla saataisiin houkuteltua osaavaa henkilökuntaa Postiin.

Halla-ahon mukaan Posti oli aiemmin paikka, jossa työntekijät olivat ylpeitä työnantajastaan.

– Tällä hetkellä siellä näyttää olevan tällainen orjatyönteettämis-mentaliteetti päällä. Ja tämä liittyy osittain myös siihen, että tällaisilla aloilla suorittavassa työssä työnantaja tietää sen, että polki se palkkoja kuinka alas tahansa, se voi tuoda tarvittaessa tilalle halvempia työntekijöitä, jos ei Suomesta niin sitten rajojen ulkopuolelta.