Politiikka

Halla-aho huippukokouksesta: ”Oltiin jo etukäteen päätetty, että Trump epäonnistuu”

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on seurannut Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huippukokoustapahtumia ja sen jälkimaininkeja kansainvälisistä tiedotusvälineistä.

Suomessa on pohdittu paljon, mitä tapaaminen merkitsee Suomi-kuvan kannalta.

– Suomessa täytyisi pitää asiat jotenkin mittasuhteissaan. Itse Putinin ja Trumpin tapaaminen toki oli melko korkealla useamman päivän ajan uutisagendalla, mutta niissä mainittiin ehkä kuvatekstissä tai lopussa yhdellä virkkeellä, että se oli Helsingissä. Miten paljon Trumpin ja Kim Jong-unin tapaaminen kohotti Singaporen profiilia aikanaan? Suomi on pieni maa. Suomalaiset järjestivät ja maksoivat tämän tapaamisen, mutta tuskin siitä Suomelle nyt oikeastaan oli sen kummemmin positiivista kuin negatiivistakaan efektiä, Halla-aho summaa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mielestä huippukokoukseen liittyi myös viestinnällinen ongelma.

– Kun tiedotusvälineiden suhtautuminen Trumpiin on niin äärimmäisen vihamielinen niin oltiin jo etukäteen päätetty, että Trump epäonnistuu lähtien siitä, että hän tulee lentokoneesta väärällä tavalla ulos ja ilmeet ovat vääriä. Kaikki mitä hän sanoo on väärin. Ei oikein pystytty analysoimaan kauhean kiihkottomasti, mitä siellä oikeasti sanottiin ja mihin siellä pyrittiin.

Mihin viittaatte tiedotusvälineillä?

– Kannattaa lukea lehtiä. Kannattaa lukea Suomessa vaikka Helsingin Sanomia tai iltapäivälehtiä. Se alkaa sillä hetkellä, kun Trump tulee lentokoneesta. Hän tulee väärässä järjestyksessä Melanian kanssa. Melanialla on vääränlainen ilme, kun hän poseeraa rouva Haukion kanssa. Ylipäätään se, että etukäteen oli jo tuomittu, että tämä tapaaminen on täysin turha ja jopa vahingollinen ja Trump on Putinin taskussa. Se, mitä siitä uutisoitiin jälkikäteen oli samaa, mitä povattiin etukäteen.

”Luulen, että Trumpilla on kyllä ihan vilpitöntä halua.”

Halla-aho toteaa Trumpin sanoneen, että Ukrainan kriisi johtui amerikkalaisten typeryydestä ja myös tätä ymmärrettiin Halla-ahon mielestä tahallaan väärin päin.

–  Se, mitä Trump minun ymmärtääkseni tarkoitti, oli se, että kun dialogi Venäjän kanssa oli oikeastaan lopetettu kokonaan jo Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Venäjää ei otettu vakavasti ja sillä on ollut kielteinen vaikutus Venäjän sisäiseen kehitykseen. Tämä vuoksi venäläiset ovat kokeneet, että entisestä supervallasta on tullut yhtäkkiä c-luokan maakuntasarjan toimija, jota kukaan ei kuuntele eikä ota vakavasti.

– Luulen, että Trump oli oikeassa siinä, että jos Venäjän kanssa oltaisiin rakentavammassa hengessä tehty yhteistyötä – ei tietenkään hyväksyen Venäjän tekemiä vääriä asioita – tätä koko kriisiä ei olisi välttämättä tullut. Oltiin mitä mieltä tahansa Venäjän masinoimasta sodasta Itä-Ukrainassa tai Krimin laittomasta miehityksestä, niin niillä oli kuitenkin venäläisten tajunnassa erittäin hyvät perustelut näille teoille.

Halla-aho toteaa, että Putin tietysti yrittää käyttää huippukokoustapaamista Venäjän taktisten intressien ajamiseen ja ulosmitata siitä kaiken hyödyn nyt.

– Luulen, että Trumpilla on kyllä ihan vilpitöntä halua yrittää jotenkin päästä uuteen alkuun Venäjän ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa.

”Hän ei ole oikein poliitikko.”

Halla-aho näkee Putinin ja Trumpin tapaamisessa positiivista.

– Sekä Putin että Trump korostivat tiedotustilaisuudessaan sitä, että vaikka monista asioista vallitsee syvä erimielisyys, kuitenkin pyrittiin kartoittamaan myös niitä asioita, joissa yhteistyö on mahdollista ja toimii hyvin – esimerkiksi Syyriassa ja Korean niemimaalla. Minusta nämä ovat kuitenkin ihan positiivisia pyrkimyksiä.

– Vaikka Länsi-Eurooppa on keskittynyt aika voimallisesti räksyttämään Venäjälle viimeisten vuosien aikana, niin ei se ole saanut Venäjää vetäytymään Krimiltä tai lopettamaan terrorisotaa Itä-Ukrainassa. Tämä ei selkeästi toimi, mitä nyt tehdään, jos halutaan saavuttaa tavoitteita. Siksi on ihan hyvä, että yritetään ihan uutta, Halla-aho jatkaa.

Trump on kotimaassaan ollut melkoisessa myllytyksessä. On puhuttu jopa maanpetoksessa. Joutuuko hän nyt tässä ensimmäistä kertaa nöyrtymään ja melkein pyytämään anteeksi?

– Se mitä hän sanoi oli, että hänen ei ole syytä olla uskomatta, kun Venäjä sanoo, että Venäjä valtiona ei ole pyrkinyt puuttumaan Yhdysvaltain vaaleihin. Tästä minä en osaa sanoa. Se miten tämä tulkittiin on se, että hän uskoo enemmän Putinia kuin omia tiedusteluviranomaisiaan, mikä on tietysti looginen johtopäätös, jos tiedusteluviranomaiset ovat toista mieltä, Halla-aho vastaa.

Hänellä on oma käsityksensä siitä, miksi Trump puhui miten puhui.

– Minä luulen, että hän sanoi näin, johtui lähinnä siitä, että hän ei ole oikein poliitikko ja hän ei ymmärrä, mitä tuossa asemassa voi sanoa ja että se on tietyllä tavalla aikamoinen etikettivirhe. Epäilemättä hän on edelleen sitä mieltä, että hänellä ei ole syytä uskoa, että Venäjä olisi valtiona näiden hakkerointiyritysten takana. Se, mitä nyt olen lehtiä lukemalla yrittänyt pysyä asioissa kärryillä, niin epäilykset koskevat 12 Venäjän kansalaista. Mutta se, mikä heidän yhteytensä on Kremliin ja missä määrin Kreml on ollut näiden tapahtumien takana, en tiedä, onko siitä viranomaisilla jokin pidemmälle päässyt tutkintalinja ja onko siitä näyttöä. Oikeuden päätöksiähän siitä ei kuitenkaan ole, Halla-aho sanoo.

12 Venäjän armeijan tiedustelu-upseeria vastaan on nostettu syytteet USA:n presidentinvaaleihin sekaantumisesta.

Miten itse suhtaudutte, keitä uskotte tässä tapauksessa?

– En minä lähde tuohon peliin ollenkaan. Siitä on tullut osa tällaista länsieurooppalaista narratiivia, että koska Trump on ikävä ihminen, niin hänen on pakko olla Putinin sätkynukke. Ihan samalla tavalla Putin nähdään monien muiden asioiden takana, hänet nähdään Länsi-Euroopan kansallismielisten liikkeiden takana ja vähän joka paikassa, Halla-aho ihmettelee.

– Eihän Venäjän autoritaarinen kehitys kiinnostanut viime vuosikymmenellä juuri ketään. Itse kirjoitin ja puhuin siitä silloin paljonkin, mutta sitä pidettiin jotenkin epäsopivana, että tällaisia asioita kaivellaan. Vasta, kun hänestä (Putinista) tuli käyttökelpoinen lyömäase epämiellyttäviä poliitikkoja vastaan, Putin on alkanut kiinnostaa länsimaista lehdistöä ja perinteisiä vallanpitäjiä, hän jatkaa.

”Minä en näe sitä tulenpalavaa kiirettä, kun ottaa huomioon uhan laadun.”

Demokraatti haastatteli Halla-ahoa tänään, kun hän ollut seuraamassa Porissa Suomi-areenalla hybridivaikuttamista käsittelevää yleisötilaisuutta.

Siihen, pitäisikö tiedustelulait säätää jo tällä vaalikaudella kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä, Halla-aho ei ota suoraan kantaa.

– Niin kuin nyt on nähty, eihän niillä ole hallituspuolueidenkaan mielestä kovin tulenpalavaa kiirettä ollut, koska soten käsittely perustuslakivaliokunnassa on jumittanut tiedustelulakien edistämisen kokonaan. Olen kritisoinut sitä, että kun terroriuhka on ollut päällä Euroopassa jo useita vuosia ja tulee luultavasti olemaan pysyvä ilmiö täällä, niin sen varjolla ei voi ajaa läpi huonosti valmisteltua lainsäädäntöä. Minä en ota kantaa siihen, onko tämä nimenomainen tiedustelulakipaketti huonosti valmisteltu vai ei. Toivottavasti se on mahdollisemman hyvin valmisteltu, mutta minä en näe sitä tulenpalavaa kiirettä, kun ottaa huomioon uhan laadun.

– Kun kaikki huomio kiinnittyy tiedustelulakeihin ja niiden välttämättömyyteen ja kiireellisyyteen, se antaa mahdollisuuden poliitikoille ohittaa varsinaisen ongelman. Se on se, että meille muodostuu erittäin huonosti integroitunut muslimivähemmistö kaikkiin maihin. Se on se kasvupohja, josta islamilainen radikalismi ja siitä seuraten terrorismi kasvavat. Tämä on se ongelma, jolle pitää etsiä jotain ratkaisuja. Se ei ratkea sillä, että lisätään viranomaisten tiedusteluvaltuuksia, vaikka se ehkä helpottaa rikosten tutkintaa ja jossain määrin ennaltaehkäisyä. Eli se ei poista tätä ongelmaa ja se vie mielestäni huomion vähän vääriin asioihin.

Aikoo ehdolle Helsingin vaalipiiristä.

Sote-uudistus hallituksen nyt ajamassa muodossa on Halla-ahon mukaan susi. Se pitäisi kuopata ja hän uskoo, että näin lopulta käykin.

– Maakuntavaaleja ja näin ollen maakuntahallintoa ei tule, jos kokoomus ei saa sote-uudistusta läpi sellaisessa muodossa, jossa se kokee voittavansa jotakin. Nyt sen suhteen näyttää aika heikolta. Sillä ei ole sen jälkeen mitään syytä tukea keskustan lempilasta eli maakuntauudistusta.

Halla-aho itse aikoo asettua eduskuntavaaleissa 2019 ehdolle.

– Jos tulen valituksi eduskuntaan, niin aion myös jäädä eduskuntaan.

Mistä vaalipiiristä olette ehdolla?

– Olen Helsingistä, asun siellä enkä rupea kikkailemaan sen kanssa.

Entä eurovaalit?

– Niiden osalta ehdokasasettelu on vielä täysin auki. Ajatuksia on vasta esitetty. Toisaalta se lista on niin lyhyt, että se on paljon vähemmän hankala työmaa kuin eduskuntavaalilistat.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat