Tällä hän viittasi Norjan, Itävallan, ja Tanskan valmistelussa oleviin, kiristystoimiin turvapaikkalainsäädännössä.

– Niissä hätäjarru tarkoittaa sitä, kuinka monta henkeä maa pystyy tiettynä aikana ottamaan vastaan. Kun tämä määrä ylittyy, ihmiset pysäytetään rajalla, Halla-aho tiivisti.

Suomessa turvapaikkatilanne on Halla-ahon mielestä jossain määrin rauhoittunut. Tänä vuonna voi silti tulla 10 000 turvapaikanhakijaa.

Halla-aho mielestä hallitus on toiminut oikein poistamalla humanitaarisen suojelun oleskeluluvan perusteena. Suomessa voimakkaasti täysin epäinhimilliseksi kritisoitua palauttamista maahan sillä perusteella, että siellä voisi sisäisesti paeta turvallisempaan paikkaan, Halla-aho kannattaa myös.

Tilaisuudessa puhunut VTM Riikka Purra väitti, että turvapaikan peruuttaminen ja väliaikaisuus olisivat useassa Euroopan maassa tällä hetkellä keskiössä.

EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin EU:n tila -puheesta ja EU:n Bratislavan tiekartasta Halla-aho antoi melko myönteistä palautetta. Hän sanoi, että esimerkiksi Bratislavan tiekartan mukaan ihmisiä häiritsee kokemus, etteivät terrorismi ja maahanmuutto ole hallinnassa.

Perussuomalaisen mepin mukaan viime vuotta leimasi se, että EU oli kykenemätön hillitsemään liikkennettä ulkorajojen ja sisärajojen yli. Halla-aho kehui Unkarin toimintaa rajojen tukkimisessa.

– Tilanteen rauhoittuminen Suomen rajoilla johtuu siitä, että EU:n tyytymättömät jäsenmaat ryhtyivät toimiin. Bratislavan tiekartassa todetaan selvin sanoin, ettei viime vuoden hallitsematon vyöry voi uusiutua.

Purra ja Halla-aho eivät pitäneet kahdenvälisiä palautussopimuksia eri maiden välillä kovin toimivina. Tällaista sopimusta ulkoministeri Timo Soini (ps.) on neuvotellut Irakin kanssa.

– Naapurimaissa on palautussopimuksia, siitä huolimatta palauttaminen on ongelmallista, Purra sanoi.

– Niihin ladataan liikaa odotuksia ja käytetään resursseja liikaa suhteessa muihin työkaluihin, Halla-aho sanoi ja arveli sopimusten toimivuuden riippuvan monista tekijöistä.