Halla-ahon mukaan kyse on työnantajien haluttomuudesta maksaa riittävää palkkaa, jos EU- tai Eta-alueelta ei löydy Suomeen tarvittavaa työvoimaa. Halla-aho oli haastateltavana Ylen TV1:n Ykkösaamussa.

Oppositiopuheenjohtaja Halla-aho ihmetteli sitä, että puhuttaessa ulkomaisen työvoiman tarpeesta työntekijöitä huudetaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta.

– EU- ja Eta-alueelta voi kuka tahansa ilman minkäänlaista lupaa ja lupaharkintaa tulla Suomeen.

Halla-ahon mukaan Ruotsi on ainoa OECD-maa, joka on luopunut työvoiman saatavuusharkinnasta. Ruotsissa saatavuusharkinnan poistosta ei hänen mukaansa ole ollut vastaavaa hyötyä, vaan se on lähinnä lisännyt osaamattoman työvoiman tarjontaa aloilla, joilla on jo valmiiksi ylitarjontaa.

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että TE-toimisto arvioi, olisiko työpaikkaan saatavissa Suomesta työntekijää.

Puheenjohtaja myöntää, että väestörakenneongelma ja väestön ikääntyminen on oikea haaste Suomelle ja siihen pitää löytää ratkaisuja.

– Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että pahennetaan ongelmaa tuomalla maahan lisää ihmisiä, jotka kuormittavat julkista taloutta.

Perussuomalaiset eri linjoilla kokoomuksen kanssa

Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt, että saatavuusharkinta tulisi poistaa. Myös kokoomus ja vihreät ovat kannattaneet saatavuusharkinnasta luopumista. Halla-aho sanookin, että oppositiokumppani kokoomuksella ja perussuomalaisilla on paljon näkemyseroja maahanmuuttoperäisen työvoiman käytössä.

– Kokoomuksella on, jos mahdollista, vielä suurempi kiima lisätä Suomeen halpatyövoiman maahantuontia kuin vasemmistohallituksella, ja tämä on sellainen asia, jota me emme voi allekirjoittaa.

Perussuomalaiset ei siksi voi olla mukana välikysymyksessä, jonka kokoomus jätti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta perjantaina.
Välikysymyksessä otetaan voimakkaasti kantaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen puolesta. Kokoomus kertoi tehneensä välikysymyksen omista lähtökohdistaan pyytämättä muita oppositiopuolueita mukaan laatimiseen.

Halla-aho kritisoi turvapaikanhakijoiden viivyttelykeinoja

Halla-aho kommentoi ohjelmassa myös turvapaikanhakuprosessiin liittyviä ongelmia. Hänestä esimerkiksi jotkut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ihmisistä viivyttävät prosessiaan kyseenalaisin perustein. Hän viittaa esimerkiksi siihen, kuinka turvapaikanhakija voi vedota tekijöihin, joita on vaikea osoittaa oikeaksi tai vääräksi.

– Kun ihminen on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen valituskierroksen jälkeen, hän päättää ryhtyä homoseksuaaliksi tai kristityksi ja hakee uudelleen turvapaikkaa. Silloinhan näistä helposti tulee vapaalippuja, että ihminen vetoaa näihin tekijöihin.

Halla-ahon mukaan esimerkiksi melko suuri osa vuonna 2015 tulleista henkilöistä on edelleen Suomessa, vaikka he ovat saaneet kielteisen päätöksen.

Vuonna 2015 Suomeen saapui muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa.

STT–Saila Kiuttu

Juttua on täydennetty kauttaaltaan 21.9. klo 11.37 ja kello 13.51.