Hallintohimmeli-hokemia ylläpitävät etenkin nykyiset hallituspuolueet. Hälyttävän esimerkin hyvinvointialueita koskevan väärän tiedon levittämisestä tarjosi vastikään pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Hän väitti hoitojonojen pidentyneen hoitotakuun lyhentämisen aikana. Tosiasiassa tilanne on päinvastainen.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajaa, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelää (sd.) asenteellinen suhtautuminen hyvinvointialueisiin harmittaa.

– Meillä Lapin hyvinvointialueella 27 eri organisaatiota löi hyvinvointialueuudistuksessa hynttyyt yhteen. On ollut valtava työ saada se toiminnallisesti pelaamaan.

– Organisaatiouudistuksen ensimmäisenä tavoitteena oli turvallinen siirtymä, ja se on toteutunut Lapissa erittäin hyvin. Palvelutuotannossa ei ole tapahtunut katkoksia, ja itse palvelut ovat pysyneet olennaisilta osin ennallaan.

– Henkilöstö ja virkamiehet ovat tehneet erinomaista työtä. Iso kiitos heille ja myös luottamushenkilöille.

LAPIN hyvinvointialueen onnistumisista Ojala-Niemelä nostaa ensimmäisenä esiin juuri hoitojonot. Ne on mainittu hyvänä alueellisena esimerkkinä myös viimeisimmässä Lääkärilehdessä.

Tilanteen tehokkaaseen ratkaisuun on vaikuttanut lääkäri-hoitaja -työparien käyttöön otto ja se, että jokaiselle Lapin hyvinvointialueen asiakkaalle on pyritty nimeämään oma työparinsa.

Tällä pyritään hoidon jatkuvuuteen ja siihen, ettei asiakkaan aina tarvitse selostaa vaivojaan uudelle ihmiselle, Ojala-Niemelä selventää.

Samaan aikaan, kun pohjoisessa on iloittu jonojen lyhenemisestä, Orpon hallitus ilmoitti hoitotakuun pidentämisestä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

Ojala-Niemelä pitää päätöstä huonona.

– Hoitotakuuta oli tarkoitus lyhentää edelleen seitsemään päivään, mutta nyt mentiinkin päinvastaiseen suuntaan.

– Mielestäni meillä on ollut oikea tavoite tässä. Siihen täytyy edelleen panostaa, että ihmiset saisivat aikoja lääkäriin ja pääsisivät hoitoon riittävän nopeasti.

Ojala-Niemelä ei usko, että nykyisistä hoitoon pääsyn tavoitteista lähdettäisiin Lapissa tinkimään, hallituksen päätöksistä huolimatta.

HYVINVOINTIALUEITA on rakennettu vasta puolitoista vuotta, Ojala-Niemelä muistuttaa. Aika on ollut organisaatiouudistuksen kokoon nähden lyhyt.

Palvelujen kehittäminen on silti edennyt rivakasti.

Lapissa ikääntyneiden palveluketjuja on kehitetty siten, että erikoissairaanhoidon vuodeosastojen tarpeeton käyttö on vähentynyt. Tämä on osaltaan parantanut erikoissairaanhoitoon pääsyä.

Erikoissairaanhoidon leikkaustoiminnassa on otettu käyttöön toimintamalleja, jotka lyhentävät hoitojaksoja ja parantavat hoitotakuuta. Erikoissairaanhoitoon pääsyssä Lappi onkin noussut valtakunnalliselle 6. sijalle.

Ensihoidon tavoitettavuusajat ovat parantuneet.

On kehitetty kotisairaalatoimintaa, jossa palvelumäärät ovat yli kaksinkertaistuneet.

Kunnilta perittyä toimintaterapiapalvelujen heikkoa tilannetta on käännetty parempaan suuntaan, ja kuntoutuspalvelujen saatavuutta on yhtenäistetty.

Etä- ja digipalvelujen mahdollisuuksia on laajennettu.

Nuorisopsykiatrian tahdosta riippumaton hoito on kotiutettu Rovaniemelle. Aiemmin lappilaisten piti lähteä kriisitilanteessa Ouluun.

LAPIN hyvinvointialueella on onnistuttu vähentämään myös vuokralääkäreiden käyttöä. Perusterveydenhuollossa vuokralääkäreiden käytöstä on luovuttu kokonaan.

Hieman yllättäen tilanteeseen ovat vaikuttaneet samat maantieteelliset vetovoimatekijät, joiden perässä pohjoiseen tulevat keskivertoturistitkin.

– Me olemme ottaneet sellaisen toimintamallin, että jos pyrkii tänne vuokralääkäriksi, me kategorisesti kiellämme sen ja sanomme, että muuten hän on kyllä tervetullut.

– On ollut mukava huomata, että Lapissa on vetovoimaa. Osa on tullut vakipaikalle siitä huolimatta, että vuokralääkäreiksi heitä ei ole otettu.

HYVINVOINTIALUEENSA tärkeimpänä kehityshankkeena Ojala-Niemelä henkilöstöpolitiikkaa.

– Kyllä minä haluaisin, että Lapin hyvinvointialue olisi paras työnantaja Lapissa. Ei meillä rima ole sen matalammalla. Siinä on paljon tehtävää.

Henkilöstöön liittyy myös yksi hyvinvointialueen suurista huolenaiheista: työntekijöiden sairauspoissaoloja on liikaa, keskimäärin 21 päivää työntekijää kohti vuodessa. Sairauspoissaolojen suurimpina syinä ovat mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

– Pelastuslaitos on onnistunut saamaan sairauspoissaolonsa matalaksi. Kysyin pelastustoimen johtajalta, mikä siihen on syynä. Hän sanoi, että ei vain kuultu henkilöstöä, vaan kuunneltiin.

– On tärkeää, että jokainen kokee työnsä mielekkääksi. Siihen me pyrimme.

– Jos näistä sairauspoissaoloista saataisiin yksikin päivä pois, se merkitsi paljon henkisesti. Taloudellisesti se säästäisi 3 miljoonaa euroa hyvinvointialueen rahoja vuosittain.

Lapin hyvinvointialueella on parhaillaan meneillään johtamisen kehittämiseen ja organisaation madaltamiseen liittyvät hankkeet. Näiden toivotaan edistävän myös työhyvinvointia.

ASIAKKAISTA Ojala-Niemelän suurimmat huolenaiheet kohdistuvat tällä hetkellä lapsiperheisiin ja nuoriin.

– Korona-aika näkyy nuorissa. Silloin koulu siirtyi etäkouluksi ja harrastukset loppuivat. Muutenkin tuli eristyneisyyden aika. Nyt on paljon sellaisia mielenterveysongelmia, joihin pitää puuttua.

Huostaanotettujen lasten määrä on Lapissa kasvanut viidestä sadasta seitsemään sataan. Tämä kertoo riittämättömästä tuesta perheissä, Ojala-Niemelä sanoo.

– Tukea ei ole silloin riittävästi, jos perheissä joudutaan turvautumaan siihen viimeiseen keinoon. Apua kotiin pitäisi saada jo varhaisemmassa vaiheessa. Meillä ylittyi lastensuojelun budjetti jo 8 miljoonaa euroa.

Ojala-Niemelä toivoo, että panostukset ennaltaehkäisevään hoitoon tunnustettaisiin tärkeiksi myös Orpon hallituksessa.

– Asiaa tulisi pitää enemmän esillä, että ymmärrys lisääntyisi hallituksen päässä.

– Nyt kun jälkikorjaaviin toimenpiteisiin joudutaan satsaamaan näin paljon, ennaltaehkäisy jää vähemmälle. Kampea pitäisi saada käännettyä päinvastoin niin, että satsattaisiin ennaltaehkäisyyn, eikä jälkitoimenpiteisiin.

LAPIN hyvinvointialue sinnittelee samassa hallituksen sanelemassa säästökierteessä kuin muutkin hyvinvointialueet. Valonpilkahduksen taloustilanteeseen on tuonut valtiovarainministeriön myöntämä 77 miljoonan euron lainanottovaltuus.

Sillä ratkaistaan muun muassa Rovaniemen sisäilmaongelmaisen pelastusaseman ongelmat, perustetaan lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja nopeasti kasvavalle 75-85 -vuotiaiden joukolle, parannetaan kehitysvammaisten asumispalveluja ja rakennetaan Kolariin uusi sote-keskus.

Milloin Ojala-Niemelä arvelee hyvinvointialueensa olevan kokonaan valmis?

– Eihän tällainen organisaatio ole kokonaan valmis koskaan. Kehittämistä riittää aina.

– Tämä ja seuraava valtuustokausi menee toimintojen yhtenäistämiseen ja järkevöittämiseen, mutta sitten alkaa helpottaa.