Seminaarissa keskusteltiin myös edeltävällä viikolla valmistuneen toimitusjohtaja Risto Murron vetämän Kasvuriihi-työryhmän ehdotuksista Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat kertoivat tänään kaksipäiväisen seminaarin tuloksista mediatilaisuudessa. Kovin paljon kerrottavaa ei ollut ainakaan uutismielessä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan maalisseminaari syvensi ymmärrystä kasvuryhmästä. Lisäksi puhetta riittä niin maailmantilanteesta kuin taloustilanteesta.

Orpo nosti esiin myös suomalaisia, noin 300-400 puolustusteollisuuden yritystä. Kun moni maa lisää nyt puolustusmenoja, tässä piilee Suomellakin bisnesmahdollisuus.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) sanoi, että seminaarissa ei käyty varsinaisia poliittisia neuvotteluja. Murron raporttia käsiteltiin pienissä ryhmissä.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreuz painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että Suomeen tarvitaan ulkomailta osaajia.

Purra puolestaan totesi opiskeluperäisestä maahanmuutosta, että nyt viimeistään soisi, että yhteiskunnassa ja mediasssa ymmärrettäisiin, että maahanmuutto ei ole monoliitti. Hän nosti esiin korkeiden osaajien hakemista eikä maahanmuuton lukumääriin tuijottamista ja toivoi selvitystä maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista.

Adlercreutz sanoi, että demogradinen pyramidi on Suomessa huolestuttava ja tarvitaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah korosti Suomen olevan uusiutuvien luonnonvarojen suurvalta. Hänen mukaansa Suomi suorastaan istuu erilaisten aarteiden päällä. Suomesta ei kuitenkaan saa tulla pelkkä luonnonvarojen ja mineraalien raaka-ainelähde.

MEDIAA kiinnosti, tekeekö Suomi puolustusinvestointeja ohi budjettikehysten. Euroopan unionissa kaavaillaan osin myös lainamuotoista puolustukseen satsaamista.

Orpo painotti, että Euroopassa on nyt vasta tiedossa päälinja siitä, miten puolustusinvestointeja lisätää.

– Se perustuisi sen liikkumavaran käyttöön, jota EU:n budjetissa on takauksena tälle velalle. Me suhtaudumme avoimesti näihin ratkaisuihin, mutta meidän pitää tietää yksityskohtia, Orpo totesi.

Suomi lähtee Orpon mukaan siitä, että jos yhteistä rahaa käytetään, se on käytettävä eurooppalaisen puolustuksen rahoittamiseen ja siten että kyvykkyydet arvioidaan yhteistyössä Naton kanssa. Raha on käytettävä siellä, missä Eurooppaa puolustetaan.

ORPON mukaan kehyksistä pidetään kiinni, mutta puolustuksen tarpeita on katsottava myös yli kehyskauden.

Valtiovarainministeri Purra säesti todeten, että hallitus tarkastelee mitä ilmeisimmin tilausvaltuuksien kasvattamista puolustusinvestointien hyväksi. Kyse on myös siitä, mitä puolustuksen alan määrärahoja on jo annettu eli siirtyvistä eristä.

Komission ehdotuksesta Purra sanoi, että hallitus suhtautuu erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin avoimesti.

Hänen mukaansa EU:sta esitetty malli ei lisää yhteisvastuuta vaan se on aiemmin sovitun omien varojen katon alla. Suomi pitää tärkeänä, että kaikki instrumentit hyödyttävät etulinjan maita. Jos toimittaisiin lainamuotoisesti, sen pitäisi hyödyttää Suomea.

Orpon mukaan viesti suomalaisille on se, että se tehdään, mitä Suomen puolustaminen vaatii. Uhka-arvio on pysyvä. Ratkaisuja on luvassa lähitulevaisuudessa. Liittolaisillekin on näytettävä, että Suomi toimii.

Purrankin mukaan Suomi lähtee liikkeelle uhka-arvioista ja suorituskyvyistä. Ne ovat oleellisempi kuin prosenttiosuus, joka puolustukseen bkt:sta käytetään.

PUOLIVÄLIRIIHEN veroratkaisuista hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat vaitonaisia. Orpo tyytyi toteamaan, ettei neuvotteluja ole käyty.

– Tavoitteena on saada maksimaalinen kasvu- ja työllisyysvaikutus.

Riikka Purran mukaan mahdollisilla veroesityksillä haetaan kasvua. Jos niitä tehdään, niillä pitää olla kasvuun vaikuttavaa positiivista nostetta.

Veropäätökset tehdään myös julkisen talouden liikkumavara huomioiden, Purra linjasi. Verotoimien dynaamisia vaikutuksia arvioidaan kuitenkin niin ikään.

Purran mukaan velkasuhteen vakauttamisen tavoitteesta pidetään huoli vaalikauden loppuun saakka.