Kvarnströmin mielestä työ- ja elinkeinoministeriön tällä viikolla julkaiseman kevään 2025 työmarkkinaennusteen tietojen ”pitäisi saada hallitus kokoontumaan kriisikokouksiin ja arvioimaan uudelleen nykyistä politiikkaansa”.

– Ei riitä, että vedotaan suhdannetilanteeseen. Työttömyys on hälyttävän korkealla tasolla, jopa korkeammalla kuin pandemian aikana, Kvarnström sanoo tiedotteessa.

Ennusteen mukaan työttömien määrä pysyy yli 300 000 henkilön tasolla seuraavien kahden vuoden ajan. Samalla pitkäaikaistyöttömien määrän odotetaan kasvavan 125 000:sta vuonna 2025 aina 142 000:een vuoteen 2027 mennessä.

– Silti Orpon hallitus on päättänyt tehdä työttömien elämästä vaikeampaa. Ihmiset eivät ole työttömiä siksi, että tuet olisivat liian korkeita ja työnteko ei kannattaisi. Ihmiset tarvitsevat tukea päästäkseen eteenpäin, eivät rangaistuksia, jotka ajavat heidät pitkäaikaistyöttömyyteen, Kvarnström sanoo.

Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetun kasvun vuoksi Kvarnströmin mukaan tarvittavat toimet olisi suunniteltava ja toteutettava kiireellisesti. Hän peräänkuuluttaa kunnianhimoista, työllisyyttä vahvistavaa ja työttömyyttä vähentävää politiikkaa.

– Siirtyminen työttömästä pitkäaikaistyöttömäksi heikentää tilastollisesti mahdollisuuksia palata työelämään. Emme voi seistä sivussa ja katsoa, kun kymmenettuhannet suomalaiset ajautuvat pitkäaikaistyöttömyyteen ja heidän tulevaisuudennäkymänsä heikkenevät rajusti. Tarvitsemme nyt aktiivista työelämäpolitiikkaa ja panostuksia koulutusmahdollisuuksiin, Kvarnström sanoo.

KVARNSTRÖMIN mukaan hallitus on pahentanut tilannetta leikkauksilla, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin. Hän moittii hallitusta myös työtä työnhakijoille tarjonneen vuorotteluvapaan poistamisesta. Hän kritisoi lisäksi aikuiskoulutustuen lakkauttamista ennen korvaavan mallin käyttöönottoa.

Nyt tarvittava toimenpiteiden paketti voidaan kansanedustajan mukaan rakentaa monella tavalla.

– Se voi sisältää uuden aikuiskoulutustuen mallin, paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysetuudella, panostuksia elinikäiseen oppimiseen, palkkatukimalleja, lisää resursseja kunnille, jotka vastaavat nyt työ- ja elinkeinopalveluista, kunnianhimoisempaa asuntopolitiikkaa rakentamisen käynnistämiseksi ja paljon muuta, Kvarnström listaa.

Kvarnströmin mielestä poliittinen keskustelu kasvusta on tarpeen, mutta sitä tulisi laajentaa koskemaan myös kasvun sisältöä ja kestävyyttä.

– Kasvun lisääntyminen auttaa ajan myötä, mutta työttömyys on ongelma, johon on puututtava tässä ja nyt. Kyse on inhimillisestä kärsimyksestä, joka vahingoittaa vakavasti yhteiskuntaa.