Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että kyseessä on ensimmäinen osa hallituksen yhdessä päättämää maahanmuuttopolitiikan kiristämistä koskevaa kokonaisuutta.

-  Suomen turvapaikkajärjestelmää tehostetaan ja nopeutetaan, kielteisten päätösten saajat palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihinsa mahdollisimman nopeasti. Hallitus on myös päättänyt, että turvapaikkaprosessista ei tule työnhaun tai työperäisen maahanmuuton väylä, Rantanen sanoi tiedotustilaisuudessa, jossa kaikki nyt annetut esitykset esiteltiin samalla kertaa.

Rantanen totesi, että hallitus on jo hallitusohjelmassa sopinut, että Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan ja hädänalaisia autetaan ensisijaisesti lähtöalueilla.

-  Syksyllä on määrä tuoda eduskuntaan kansalaisuuslain toinen vaihe, jossa kiristetään muun muassa toimeentulovaatimusta ja nuhteettomuusedellytystä. Perheenyhdistämiseen on tulossa tiukennuksia, maahantulokieltoa ja säilöönottoa koskevia tiukennuksia tuomme myös, ministeri sanoi.

HALLITUS aikoo muun muassa muuttaa kansainvälisen suojelun väliaikaiseksi. Kansainvälisen suojelun lupien kesto lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen.

Esityksen mukaan pakolaiselle myönnettäisiin oleskelulupa kolmeksi vuodeksi nykyisen neljän vuoden sijaan. Jatkolupa lyhennettäisiin aiemmasta neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.

Hallitus esittää myös vastaanottorahan ja käyttörahan väliaikaista pienentämistä. Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa ensi vuoden loppuun asti.

Vastaanottorahan määrä arvioidaan uudelleen keväällä käynnistyvässä vastaanottolain uudistuksessa, jolloin se ministeriön mukaan pienennetään minimiin.

Esityksellä tavoitellaan säästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Esitys käsitellään valtion kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Esityksellä arvioidaan saavutettavan yli 16 miljoonan säästöt vuosina 2024-2025.

Vastaanottorahaa myönnetään, jos henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä tai muista tuloista tai varoista.

HALLITUS esittää, että turvapaikanhakijoina maahan tulleiden “kaistanvaihto” työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Kansainvälistä suojelua hakeva tai kielteisen päätöksen saanut ei voisi hakea ja saada oleskelulupaa työn, elinkeinonharjoittamisen tai opiskelun perusteella.

Lisäksi henkilöllisyyden todentamista tiukennetaan.

Ulkomaalaislakiin kirjataan kaikki ne tilanteet, joissa oleskelulupa tulee evätä. Taustalla voi olla esimerkiksi väärien tietojen antaminen, laiton maassa oleskelu, laiton työskentely tai lumeavioliitto.

Rantasen mukaan muutosten tavoitteena on korostaa yhteiskunnan sääntöjen noudattamista ja kitkeä pois moitittavaa toimintaa, jotta suomalaiseen yhteiskuntaan olisi aiempaa vaikeampi päästä väärin keinoin.

Tarkoitus on hänen mukaansa estää tilanteet, joissa Suomesta haetaan turvapaikkaa ainoastaan pyrkimyksenä päästä maahan töihin tai opiskelemaan.

Kaistanvaihto olisi kiellettyä sekä turvapaikkamenettelyn aikana että päätöksen jälkeen, jos hakija oleskelee vielä Suomessa. Tänä aikana oleskelulupahakemus jätettäisiin tutkimatta.

HALLITUS antoi viimein myös rajamenettelyä koskevan esityksensä eduskunnalle. Rajamenettelyn tavoitteena on nopeuttaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista lähtömaihinsa. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden liikkumista Suomessa ja edelleen Suomesta muihin EU-maihin.

Rajamenettelyä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä jätettyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Suomessa EU:n ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät.

Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti Suomen sisällä. Rajamenettelyssä hakijoiden on oleskeltava rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan.

Käytännössä hakijan täytyy pysyä hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella.

Hallituksen esityksen mukaan rajamenettelyä voidaan käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa, ei pelkästään laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteissa.

Rajamenettely voi toimia yhtenä hallinnan työkaluna perusteettomien hakemusten käsittelyssä myös välineellistetyn maahantulon tilanteissa joissakin tapauksissa. Se ei kuitenkaan ratkaise itärajan tilannetta, sillä menettelyyn otetaan vain tietyt kriteerit täyttäviä turvapaikanhakijoita ja heitä ei ole ollut paljon Suomen ulkorajalla.

Suomeen saapui elo-tammikuussa itärajan yli noin 1  300 ihmistä ilman maahantulon edellytyksiä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella sisäministeriö on arvioinut, että heistä noin sata olisi ohjautunut rajamenettelyyn, jos se olisi ollut käytössä.

Lisäksi ulkomaalaislain nopeutettua turvapaikkamenettelyä koskeva sääntely on tarkoitus uudistaa. Nopeutettu menettely tarkoittaa sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä.

Sanna Nikula / STT