Tosiasiallisesti Euroopan taloudellista, kasvuun liittyviä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan ilman muun muassa palkansaajien muutosturvan vahvistamista työelämässä, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja sosiaalisen turvan ja kannustimien kehittämistä.

Erityisesti kasvun, työllisyyden, osaamisen, työelämän murroksen ja sosiaalisen turvan vähimmäistason nostamiseksi.

Suomi voi nousta muun muassa kiertotalouden- ja jakamistaloudessa Euroopan kärkimaaksi ja tutkimus- ja tuotekehityspanostuksella houkuttelevaksi uuden työn sijoituspaikaksi.

Komission on tarkoitus antaa esityksenä sosiaalisten oikeuksien kehittämisestä. Nyt on Suomella mahdollisuus ja oikea hetki työn murroksen merkityksen, teknologisen kehityksen, digitalisaation, robotisaation, tekoälyn ja automatisaation keskellä nostaa toimenpiteet, jolla palkansaajien edellytykset ja valmiudet pysyä muutoksen mukana. Ilman vahvaa panostusta työelämän osapuolten yhteistyöhön, koulutukseen ja muutosturvallisuuden yhdistäviin politiikkavalintoja kaikki ei pysy mukana.

Suomen palkansaajajärjestöt ovat esittäneet punnittuja ja konkreettisia esityksiä EU:n ja Emun ns. sosiaalisten pilarin vahvistamiseksi. Sipilän hallituksen tulisi ottaa niitä mukaan laatiessaan Suomen konkreettisia tavoitteita.

Ei ole hyvä, että mennään siitä missä aita on matalin, vaan nyt on työelämän turvan uudistamisen aika. Se on tärkeä myös kasvun ja tuottavuuden nostamiselle. Työmarkkinoilla tarvitaan reiluja pelisääntöjä työsuhteen vähimmäisehdoista myös lähetettyjen työntekijöiden kohdalla. Sopimusten yleissitovuus on hyvä lukko vähentää epätervettä kilpailua ja alipalkkausta.

EU-maissa sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan ansioperusteista – perusturvaa ja työperusteisuudesta asumisperusteiseen turvaan.  Työvoiman turvallisen liikkuvuuden tukemiseksi tarvitaan sosiaaliturvan koordinaatiota, vaikka sosiaaliturvaa koskevat ratkaisut tehdään kansallisesti. Esimerkiksi siinä, miten lähtömaan ja työntekomaan työttömyysturvan saanti yhteensovitetaan.

Kaikkia EU-maita koskevat työsuhteiden muutokset ja erityisesti yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien osuuden kasvu. Olisi perusteltua laatia yhteinen vähimmäisnormisto – joko direktiivi tai eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus näistä pelisäännöistä.

Työaikadirektiivi on jämähtänyt liian pitkäksi aikaa jumiin. Uudistus on tarpeen. Eurooppa-tason työ nuorten koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi on EU:n rakentamista. SDP:n uusi nuorisotakuun ohjelma voi antaa myös uusia eväitä eurooppalaisen nuorisotakuun kehittämiselle. Suomen tulisi olla tässä asiassa aktiivinen, koska Suomen nuorisotakuumalli oli keskeinen esimerkki eurooppalaisen nuorisotakuun rakentamisessa.

EU:ssa tulee valmistella kattava ja uusi työsuojelustrategia, jossa työturvallisuus ja henkisen työsuojelun- ja jaksamisen haasteisiin vastataan. Rakennemuutoksen ennakoimiseksi tarvitaan eurooppalaisia pelisääntöjä. Muutosturvamallin kehittämiseksi Suomen muutosturvamalli voi toimia hyvänä esimerkkinä eurooppalaisen muutosturvamallin kehittämiselle.

EU:n tulevaisuuden kilpailukyky voidaan varmistaa vain huolehtimalla työvoiman korkeasta osaamisesta ja panostamalla korkean jalostusarvon vientituotteiden kehittämiseen.

Tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusyhteistyöllä on unionissa pitkät perinteet, ja esimerkiksi Erasmus–ohjelman puitteissa miljoonilla eurooppalaisilla nuorilla on ollut mahdollisuus opiskella toisessa EU-jäsenvaltiossa.

Britannian EU-eron myötä herää kuitenkin epävarmuus tutkimushankkeiden rahoituksesta ja yhteistyön jatkumisesta. Opiskelijoiden ja tutkijoiden vapaa liikkuvuus Euroopassa on säilytettävä ja tutkimusohjelmien rahoitus turvattava myös Britannian EU-eron jälkeen.