Hallituksen esitys palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanosta siirtyy tänään eduskunnan käsittelyyn. Järjestöjen mukaan hallituksen esitys jää monin paikoin alle direktiivin vähimmäistason. SAK, STTK ja Akava moittivat esitystä muun muassa samanarvoisen työn selkeän määritelmän puutteesta.

– Hallituksen esitys sisältää askelia oikeaan suuntaan, mutta nykyisessä muodossaan se ei riittävästi turvaa työntekijöiden oikeuksia eikä täytä direktiivin henkeä, hän sanoo.

Akava kuvailee hallituksen esitystä liian tulkinnanvaraiseksi. Siinä säädetään samanarvoisen työn tunnistamisesta ja työntekijöiden ryhmittelystä, mutta ei riittävän selkeästi erilaisten töiden samanarvoisuuden arvioinnista.

– Laissa pitää mielestämme yksiselitteisesti varmistaa, että työn arvioinnissa käytetään objektiivisia ja sukupuolineutraaleja kriteereitä, kuten osaamista, kuormitusta, vastuuta ja työoloja. Kansallinen sääntely tai sen perustelut eivät saa johtaa siihen, että jokin direktiivissä nimenomaisesti edellytetty työn vaativuuden arviointi jää tosiasiallisesti tarkastelematta, Akavan juristi Hannele Fremer sanoo tiedotteessa.

Akava huomauttaa, että sosiaali- ja terveysministeriön vastikään julkaisema työn vaativuuden arviointimalli on hyvä väline työpaikoille, mutta Akavan mielestä vapaaehtoinen työväline ei voi korvata selkeää lainsäädäntöä.

STTK moittii hallitusta siitä, että Suomi on jäljessä EU:n asettamasta aikataulusta. Direktiivin kansallisen toimeenpanon määräaika ylittyi jo kesäkuun alussa. STTK katsoo muun muassa, että palkkasyrjinnän todistamiseen liittyvistä keinoista säädetään hallituksen esityksessä puutteellisesti.

STTK:n mukaan työntekijän olisi jatkossakin vaikea osoittaa palkkauksen epäreiluutta tilanteissa, joissa työpaikalta ei löydy suoraa vertailukohtaa. Tämä on STTK:n mukaan erityisen ongelmallista naisvaltaisilla aloilla, joiden aliarvottaminen on näin ollen hankalampi todistaa.

– Työntekijöille annetaan heikot eväät palkkasyrjinnän osoittamiseen. Samalla seuraamukset velvoitteiden rikkomisesta jäävät tehottomiksi. Seuraamusten pitäisi olla paitsi muodollisesti olemassa myös aidosti käytettävissä ja vaikuttavia, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo tiedotteessa.

STTK huomauttaa, että sukupuolten välinen palkkaero oli Suomessa viime vuonna 15,9 prosenttia, mikä on yli Euroopan keskiarvon. Osa palkkaeroista on edelleen selittämätöntä eli sitä ei voida voida perustella esimerkiksi koulutuksella, työkokemuksella tai työn vaativuudella. STTK:n mielestä palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanossa olisi pitänyt olla huomattavasti kunnianhimoisempi.

HALLITUKSEN esitys sisältää SAK:n mukaan myös työntekijöiden kannalta tärkeitä parannuksia. Työnantajien on esimerkiksi jatkossa kerrottava palkkojen määräytymisen perusteista nykyistä avoimemmin. Työntekijöillä olisi myös oikeus saada tietoa omasta palkkatasostaan sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskipalkoista sukupuolittain eriteltynä.

Myönteistä SAK:n mukaan on sekin, että työnhakijat saisivat jatkossa tiedon tehtävän palkasta tai palkkahaarukasta jo ennen palkkaneuvotteluja, eikä työnantaja voisi kysyä hakijan aiempaa palkkatasoa. Suurille vähintään 100 työntekijää työllistäville työnantajille tulisi lisäksi velvollisuus raportoida viranomaisille, henkilöstön edustajille ja työntekijöille sukupuolten välisistä palkkaeroista ja tarvittaessa ryhtyä toimiin perusteettomien erojen poistamiseksi.

Myös Akava kiittelee, että työntekijöiden mahdollisuudet saada tietoa palkoista paranevat.

– Mielestämme tämä on merkittävä parannus, mutta työntekijällä pitää olla myös tosiasiallinen mahdollisuus selvittää, onko erolle hyväksyttävä peruste ja tarvittaessa puuttua palkkasyrjintään. Lisääntyvän palkkatiedon rinnalle tarvitaan toimiva ja saavutettava oikeussuoja, Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko sanoo tiedotteessa.

Palkasyrjintää koskevan vaatimuksen käsittely kuuluu edelleen viime kädessä yleiselle tuomioistuimelle, Akavan juristi Hannele Fremer muistuttaa. Hänen mukaansa oikeudenkäynnin kustannukset voivat estää työntekijää vetoamasta oikeuksiinsa.

– Esitämme sen vuoksi matalan kynnyksen oikeussuojakeinoa, jossa työntekijä voisi itse tai ammattiliittonsa avustuksella saattaa palkkasyrjintää koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi, hän sanoo.