Valtioneuvosto hyväksyi tänään eduskunnalle annettavan tiedonannon toimista, joilla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.

Artjoen mukaan tiedonanto täsmentää hallitusohjelmaa ja sen päähuomio on rasismin torjunnassa.

Nykyinen hallitus hyödyntää edellisen hallituksen Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelmaa.

Artjoki esitteli tiedonannon keskeisimmät linjaukset. Hallitus sitoutuu edistämään eri ryhmien ja yksilöiden yhdenvertaisuutta eikä syrjintää ei voi hyväksyä. Rasismille ei tule antaa Suomessa tilaa.

“Hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja vastustaa kaikenlaista ääriajattelua sekä sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti”, tiedonannossa lukee.

ARTJOEN mukaan hallitus pyrkii myös edistämään kaikkien väestötyöryhmien työllisyyttä uudistamalla työmarkkinoita ja kannustinloukkuja purkamalla.

Hallitus on jakanut toimia viiteen eri koriin, yhteensä toimia on 23. Toimia listataan valtioneuvoston tiedotteessa.

Pääministerin johdolla käydään vuosittain pyöreän pöydän keskustelu yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisestä. Pääministerin alaisuuteen valtioneuvoston kansliaan kootaan syrjinnän vastaista osaamista ja käynnistetään rasismin vastainen kampanja yhdessä työmarkkina- urheilu-, kulttuuri ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työtä ja vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa aiotaan vahvistaa. Poliisin ennalta estävää työtä ja Ankkuritoimintaa kehitetään.

HALLITUS käynnistää myös koko koulutusjärjestelmän kattavan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman. Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen lisätään ja vakiinnutetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa käytettävä tasa-arvorahoituksen määrärahataso.

Lainsäädännössä kiristetään työntekijöiden hyväksikäytöstä määrättäviä rangaistuksia ja tehostetaan valvontaa. Vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan ehkäistään ja holokaustin kieltäminen kriminalisoidaan.

Tiedonannon mukaan selvitetään myös mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin, kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.

Hallitus käsittelee jatkossa vuosittain myös ihmisoikeusvalvontaelinten Suomelle antamat ratkaisut, suositukset ja päättää toimenpiteistä.

– Tämä on asia, jota ei ole aikaisemmin tehty, Artjoki sanoi.

Rasismin käsitteen hallitus määrittää tiedonannossa seuraavasti:

“Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismia voi ilmetä yhteiskunnassa syrjivinä normeina tai käytäntöinä esimerkiksi työelämässä. Rasismi voi näyttäytyä yksilöiden ja ryhmien välillä syrjivänä käytöksenä. Yksilöiden ja ryhmien väliset ennakkoluulot ja vierauden pelko voivat toimia kasvualustana rasismille. Rasismi luo eriarvoisuutta ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa.”

TIEDOTUSTILAISUUDESSA nousi esiin kysymys siitä, sitoutuuko hallitus vihapuheen vastustamiseen.

Vihapuhe nousi esiin tiedonannossa kohdassa, jossa puhutaan Suomen saamista viimeaikaisista kansainvälisistä suosituksista.

Niitä on tullut muun muassa vihapuheen torjumisesta verkossa ja sen ulkopuolella.

Hallitus valmistelee edellisen hallituksen Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelman jatkon hallitusohjelman pohjalta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) viittasi tässä yhteydessä tiedonannosta löytyvään kohtaan, jonka mukaan “hallitus torjuu tehokkaasti toimintatapoja, joilla kiihotetaan syrjintään, vainoon, vihaan tai väkivaltaan yksilöä tai ryhmää vastaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, tai muun vastaavan tunnusmerkin perusteella.”

Tiedonannon mukaan hallitus aikoo edistää myös anonyymia rekrytointia. Siitä paperissa todetaan seuraavasti:

“Valtioneuvosto kiinnittää työnantajana erityishuomiota yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja monimuotoisuuteen muun muassa rekrytoinnissa ja työpaikkailmoituksissa. Tavoitteena on luoda yhdenvertaiset edellytykset eri vähemmistöryhmiin kuuluville työnhaussa. Hallitusohjelman mukaisesti anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään.”