-  Tiedon määrä ei ole nykyisin ongelma, vaan se, kenelle tieto kuuluu ja kuka sitä saa käyttää ja miten, sanoo sisäministeriön poliisiosaston päällikkö Tomi Vuori.

Tätä varten tarvitaan selkeyttä siihen, mitä muiden viranomaisten tietoja poliisi voi saada ja miten niitä käyttää, sekä toisaalta siihen, mitä tietoja se itse voi luovuttaa muille viranomaisille.

Vuoren mukaan harmaa alue on nykyisin laaja. Poliisin oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskeva sääntely on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi.

-  Poliisi tietää, kenellä on ampuma-aseita. Joku muu viranomainen tietää, että jollakin henkilöllä on mielenterveysongelmia, mutta pitääkö näiden tietojen kohdata? Missä kohtaa yhteiskunta vetää sen rajan, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei?

VUOREN mukaan poliisi käyttää esimerkiksi kouluampumisten torjumiseen uhka-arviotyökalua, johon kerätään tietoa. Sen käyttäjille on aivan olennaista, että tietoja myös saadaan kattavasti.

-  Toisessa päässä on aina tietojensuoja. Nyt haluamme, että eduskunta vetää rajan sille, mitä tietoja rikosten torjumisessa voidaan käyttää.

Käynnissä on lisäksi jo selvitys sosiaali- ja terveysministeriön kanssa siitä, missä määrin poliisin kuuluu saada tietoja sosiaali- ja terveysviranomaisilta. Ei ole esimerkiksi itsestään selvää, että poliisi saa tiedon sitä, onko joku sen etsimä henkilö sairaalassa.

-  Poliisi ei halua mitään ylitse kaiken meneviä tiedonsaantioikeuksia, mutta on tärkeää määritellä pelisäännöt, Vuori sanoi.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) järjesti maanantaina tilaisuuden, jossa esiteltiin muun muassa poliisin rooliin ja tehtäviin liittyviä lainsäädäntötarpeita.

SISÄMINISTERIÖSSÄ on alkanut myös poliisin rikostiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelu, joka liittyy osittain tiedonvaihtoselvitykseen. Rantasen mukaan Suomessa ei nykyisin ole rikostiedustelulakia.

Rikostiedustelun keinoilla poliisi hankkii, käsittelee ja analysoi tietoa sisäistä turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Tiedustelu mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman puuttumisen muun muassa katujengeihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Poliisi on Suomessa tunnistanut kymmenkunta erilaista katujengiä, jotka toimivat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla.

-  Sieltä on saatu useampia henkilöitä vankilaan ja siinä mielessä tilanne tällä hetkellä on ok, mutta se ei tarkoita, että se ilmiö mihinkään olisi hävinnyt, Rantanen sanoi.

Sanna Nikula / STT