”Hallitus ei pysty suuriin uudistuksiin” – suora vaatimus SDP:n kansanedustajalta: Eduskuntavaalit jo syksyllä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka sanoo, että maakuntavaalien tilalla tulisi pitää eduskuntavaalit.

”Hallitus ei pysty suuriin uudistuksiin, joita kestävä kasvu edellyttää. Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin vaatii asteittain maksutonta varhaiskasvatusta, perhevapaauudistusta, oppivelvollisuuden jatkamista, kannustavampaa sosiaaliturvaa ja rakentavampaa EU-linjaa – mutta hallitus on jo pudottanut hanskansa.”

”Kun lisäksi sote-uudistus jää joka tapauksessa seuraavan hallituksen tehtäväksi, ajan haaskaamisen sijaan olisi syytä järjestää uudet vaalit jo syksyllä. Eduskuntavaalit voidaan pitää maakuntavaalien ohella, tai mieluiten maakuntavaalien sijaan.”

Harakka on huolissaan hallituksen väärästä finanssipolitiikasta.

”Kun kuopasta noustaan, talouskasvu on ripeää ja rahan kylväminen kavereiden veronalennuksiin on vastuutonta. On melkoinen spagaatti, että hallitus leikkaa samaan aikaan köyhiltä ja kipeiltä, mutta silti pahentaa rakenteellista alijäämää ja kestävyysvajetta, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto tuoreessa raportissaan arvostelee.”

Keskustelua aiheesta

Mitä teki saksalaiskenraali Suomen päämajassa vuonna 1941?

Jo talvisota hallitsi lehtienkin sivuja.

Saksa valmisteli keväällä 1941 yllätyshyökkäystä Neuvostoliittoon peitenimellä Barbarossa. Jäämereltä Mustalle merelle ulottuvaan rintamaan saksalaiset tarvitsivat myös Suomea katkaisemaan Muurmannin radan ja osallistumaan Leningradin saartoon. Talvisodan jälkeen uhanalaiseen asemaan jääneen Suomen johtajat suostuivat Saksan pyyntöön, ja sotilasesikuntien salaiset yhteistyöneuvottelut alkoivat.

Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12. kesäkuuta tehtävän lähteä Suomeen yhteyskenraaliksi tai -upseesiksi. Valtiotieteen tohtori, eversti (evp) Pekka Visuri kertoo, että jo seuraavana päivänä Erfurth saapui Suomeen siviilipuvussa ja muutoinkin matalaan profiiliin pyrkien.

Erfurt toimi tehtävässään koko jatkosodan ajan. Hänen tuli huolehtia siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan itärintaman laajaa hyökkäyssuunnitelmaa. Saksalaiskenraali kirjoitti yli tuhatsivuisen päiväkirjan, missä hän kuvaa sodan kulkua sekä suomalaisten upseerien ja poliitikkojen kanssa käymiään keskusteluja.

Visurin mukaan Erfurthin päiväkirja tavallaan unohtui sodan jälkeen. Osin suomalaisten vaatimattoman saksankielen ja sotilasterminologian osaamisen vuoksi suomalaistutkijatkaan eivät ole muistiinpanoja laajemmin käyttäneet. Niistä Visuri on perehtynyt nyt vuoden 1941 tapahtumiin, mistä tuloksena kirja : ”Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Suomalais-saksalainen yhteisyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa.” Visurin työ päiväkirjan kanssa jatkuu.

Leningradin saarto

14. kesäkuuta Erfurth kirjoittaa esittäneensä ”sotamarsalkka Mannerheimille ja kenraali Heinrichsille arvion, että sodan alkamista merkitsevä B-päivä on aikaisintaan 20. kesäkuuta, mutta ei myöhemmin kuin 22. päivä. Miltei välittömästi Erfurthin ilmoituksen jälkeen alkoi Suomessa liikekannallepano.

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon käynnistyi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti suomalaisten yllätykseksi myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan Pohjois-Karjalasta hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan.

Pohjois-Suomi Oulua myöten luovutettiin Saksan komentoon jo 15. kesäkuuta, ja siellä toimivat 30 000 sotilaan suomalaisjoukot kenraali Siilasvuon johdolla määrättiin avustamaan saksalaisia hyökkäyksessä kohti Murmanskia ja Muurmannin rataa.

Suomen johtajat olivat aluksi auliisti mukana Saksan suunnitelmissa. Vaikka kummallakin osapuolella oli omat päämääränsä, yhteistyö kesällä 1941 sujui hyvin. Kuitenkin syksyllä hyökkääjien tappioiden kasvaessa ja puna-armeijan puolustuksen sitkistyessä Suomen ja Saksan intressien erot nousivat esille.

Tarkat muistiinpanot keskusteluista

Erfurth merkitsi keskustelut Mannerheimin kanssa tarkasti muistiin. Hänen mukaansa Mannerheim piti neuvotteluissa taitavasti kiinni Suomen eduista.

Kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, Visurin mukaan saksalaisten pommikoneet lensivät Neuvostoliiton puolelle Suomen rannikon tuntumassa ja palasivat retkeltään tankkaamaan Suomen lentokentille. Se ei jäänyt naapirilta huomaamatta. Suomen hallitus totesi 25. kesäkuuta maan olevan sodassa Nevostoliiton kanssa. Naapurin pommikoneet olivat pommittaneet sitä ennen muun muassa maan lentokenttiä.

Päivää ennen, 24. kesäkuuta, Erfurth oli vieraillut presidentti Rytin luona.

– Ryti kysyi, pidinkö todennäköisempänä suomalaisten päähyökkäyksen suuntaamista Karjalan kannakselle vai Laatokan itäpuolelle. Painotin voimakkaasti käsitystäni, että jälkimmäinen vaihtoehto tulee kysymykseen, kenraali kirjoittaa.

Visurin mukaan jo elokuussa 1941 alkoi näkyä eroavaisuuksia aseveljien näkemyksissä. Erfurthin mukaan ”Mannerheim valitti sodan pitkää kestoa (pian on kulunut kaksi kuukautta!), raskaita tappioita ja täydennysmahdollisuuksien puutetta. Lisäksi hän on joutunut lähettämään lisää joukkoja pohjoiseen. Mannerheim ei ollut tyytyväinen Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan tähänastiseen kulkuun”.

30. elokuuta Erfurth ja Mannerhein pohtivat Leningradin saartoa.  Mannerheim kysyi, mitä saksalaiset aikovat tehdä Pietarille? Erfurth vastasi Saksan sodanjohdon päämääränä olevan tuhota kaupunki maan tasalle. Siihen Mannerheim vastasi: ”Sitten venäläiset rakentavat uuden Pietarin kaupungin.”

Päivää myöhemmin Erfurth kirjoittaa hieman tyytymättömän oloisena näin:

– Kysymys Leningradin piirityksen toteutuksesta ei paljon ole edistynyt. Suomalaiset valittavat suuria tappioita (tähän asti 50 000 miestä), talous on ongelmissa, sotarasitukset painavat ja vasemmisto- opposition asenne tiukkenee… Mannerheim näytti masentuneelta ja jännittyneeltä antaen puolustusministerin puhua maan taloudellisista ja rahoitustilanteen ongelmista. Saksan puolelta oli pidetty mahdottomana antaa pika-apuna 25 000 tonnia viljaa, maksutase Suomen ja Saksan välillä tulee yhä huonommaksi ja Suomen vienti on loppunut.

Syyskuun puolivälissä tilanne oli Leningradin suhteen ennallaan, kuitenkin niin, että suomalaisten omat sotatavoitteet alkoivat selkeästi voimistua. 15. syyskuuta Mannerheim kertoi Erfurthille suomalaisten valtaavan Petroskoin, koska ”me tarvitsemme sitä huoltaaksemme joukkomme ja suojataksemme vasemman sivustan”.

Haluttomuus pannaan merkille

Suomalaisten tai Mannerheimin haluttomuus hyökätä Leningradiin pantiin toki merkille Saksassa. Siitä on osoituksena muun muassa Erfurthin seuraava päiväkirjamerkintä (14.11):

– Kenraali Warlimont toi minulle Hitlerin ohjeen, että minun täytyy ’pitää suomalaiset aisoissa’. He eivät saa irtautua sodankäynnistä.

Muutama päivä ennen joulua, 20. joulukuuta 1941, Erfurth kirjoittaa näin:

– Minut kutsuttiin Mannerheimin luo. Hän oli saanut itärintamalta huolestuttavia tietoja, joiden mukaan olimme joutuneet vetäytymään Tihvinästä ja Olhavanjoelta. Mannerheim oli erittäin huonolla tuulella ja maalasi tulevaisuutta hyvin synkin värein.

Myöhemmin saksalaiskenraali totesi näin:

– Jälkeenpäin ajateltuna, juuri tuon keskustelun 20.12.1941 aikana päädyin toteamaan, että Mannerheimilla jo silloin oli vakavia epäilyjä sen suhteen, voisiko Saksa pystyä kukistamaan Venäjää. Tämä epäily leimasi sitten hänen poliittisia ja sotilaallisia päätöksiään koko sodan loppuajan.

Esimerkiksi Mannerheimin haluttomuutta hyökätä Leningradiin on selitetty mainitunlaisilla syillä.

Työväenmuseo Werstaalla esitelmöinyt Visuri kertoo, että Erfurth jatkoi tehtävässään jatkosodan ajan. Vuosina 1942-43 hän oli erilaisissa huoltotehtävissä. Vuonna 1944 hänellä oli merkittävä rooli saksalaisten suomalaisille antamassa sotilasavussa sodan viimeisten taistelujen aikana.

Keskustelua aiheesta

Riksdagen debatterar medborgarinitiativet om Vasa-jouren – ”Rehula borde tänka om eller försvara sitt beslut”

Medborgarinitiativet för Vasa centralsjukhus debatteras i riksdagen i dag, troligtvis utan både omsorgsminister Juha Rehula (C) och social- och hälsovårdsminister Pirkko Mattila (Sannf). Deras frånvaro får hård kritik av bland annat FSD Österbotten.

Lue lisää

ÄMNESORD

Diskussion

Mellanrapport om valet: Vasa och Pargas

Kuva: Lehtikuva

– Vi jobbar hårt och rekryterar hela tiden, säger Harri Niskanen, som vid årsskiftet tog över som ordförande för Vasa svenska socialdemokrater i en kommentar till läget inför kommunalvalet.

-Vi har sju säkra kandidater på vår lista och jag tror att vi ännu kan komma upp till 14 kandidater, säger han.

Harri Niskanen konstaterar att frågan om Vasa centralsjukhus framtid är en sådan som engagerar folk för tillfället. Nu har medborgarinitiativet för sjukhuset och dess jourstatus fått 25.000 underteckningar.

-Men rent allmänt är människor också oroade över den ökande polariseringen i samhället, och det innebär att många vill engagera sig nu i kommunalvalet, konstaterar Niskanen.

– Nu gäller det för oss att vara aktiva både på gator och torg och i de sociala medierna. Det ser positivt ut!

Pargas

Skärgårdens Socialdemokrater i Pargas har för tillfället 13 säkra kandidater på vår kandidatlista och 3 nästan säkra kandidater i kommunalvalet, meddelar Carita Henriksson i Pargas.

-Vårt mål är att ha minst lika många kandidater som i senaste kommunalval, tillägger hon.

Från Pargas; Dan-Peter Henriksson, Kyösti Kurvinen, Tom Linholm, Hanna Karlsson, Jani Karlsson, Widar Nyberg, Eskil Engström, Birger Ehrnström, Ritva-Leena Ehrnström.

Från Nagu; Erica Helin, Joakim Enckell, Carita Henriksson

Från Korpo; Tiina Johansson

Siv Åstrand

ÄMNESORD

Hoppas på brett stöd för medborgarinitiativet

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

FSD:s kretsordförande Jacob Storbjörk har deltagit aktivt i 12+1 mötena under det gånga året. Han tror att medborgarinitiativet som har till avsikt att ge Vasa Centralsjukhuset fulljourstatus och trygga de grundläggande språkliga rättigheterna kommer få stort och brett stöd i hela Österbotten.

-Fulljourstatus för Vasa centralsjukhus är det enda rätta alternativet. Vi ger inte upp! Låt oss med en snabb namninsamling visa en tydlig signal åt regeringen; Tänk om, gör rätt!, säger Storbjörk (SDP).

Storbjörk utsågs på förra veckans möte till kontaktpersonen för kampanjen i Jakobstad. Det arbetet har just inletts.

-Jag tog igår kväll kontakt med kollegor i de andra fullmäktigegrupperna. Jag hoppas vi kan samarbeta kring denna namninsamling för att lyckas så bra som möjligt. Jag hoppas också att många ideella föreningar och privatpersoner hjälper till med att samla in underskrifter, säger Storbjörk.

Jakobstadsregionen är en ort som ligger mellan två centralsjukhus. Många brukar undra varför man ska stöda VCS då Karleby är avsevärt närmare. Storbjörk själv är fullmäktigeledamot i Jakobstad.

-Vi ska givetvis samarbeta åt alla håll och i många vårdärenden är Karleby ett rimligare alternativ. Men ett Vasa centralsjukhus med omfattande jour dygnet runt är en förutsättning för att garantera en god och omfattande vård på landets två nationalspråk, säger Storbjörk.

-Även Malmska sjukhuset i Jakobstad vinner på ett starkt VCS för då finns det mera att samarbeta kring, tillägger Storbjörk.

ÄMNESORD

Låt justitiekanslern göra sitt jobb!

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

FSD Österbotten nåddes på söndagen av nyheten att justitiekanslern klagar på att regeringen Sipilä sidsteppar honom i lagberedning och försöker undvika att ärenden granskas i grundlagsutskottet i riksdagen. Detta är återigen ett bevis på denna regerings fullständiga nonchalans för vår rättsstat och parlamentarism. Regeringspartierna har inte gett tillräcklig tid för att detta ärende skulle kunna genomgå en saklig behandling i riksdagen.

Justitiekansler Jaakko Jonkka (Foto: wikimedia commons)

Vår julhälsning till regeringen är tydlig: Låt JK Jaakko Jonkka göra sitt jobb och respektera hans slutsatser! Ifall ni verkligen tror på de reformer som ni driver, så borde ni inte frukta en granskning av justitiekanslern.

FSD Österbotten kan inte förstå varför jourreformen måste behandlas nu i all hast och gå före hela vård- och landskapsreformen. Reformerna i fråga borde ju behandlas som en helhet. Samtliga reformer borde ha bordlagts som SDP föreslagit. Social- och hälsovårdsreform är en så pass stor och avgörande reform att den måste basera sig på en genuin dialog och gemensam beredning. Detta förutsätter en parlamentarisk överenskommelse.

Uttalande från Finlands Svenska Socialdemokrater – Österbottens kretsstyrelsemöte den 18.12

Jacob Storbjörk, Ordförande

Peter Sjökvist, Vice ordförande

ÄMNESORD