SAK katsoo, että hallitus on jatkanut kokonaisuutena valitsemallaan linjalla, vaikka osa uusista sopeutustoimista kohdistuu nyt myös suurituloisiin.

– Hallitus ei vieläkään halunnut uudelleenarvioida ihmisten arkea kurjistavaa leikkauslinjaansa. Aiempien sosiaaliturvaleikkausten kohtuullistamisen sijaan hallitus vaikeuttaa entisestään pienituloisten asemaa esimerkiksi korottamalla asiakasmaksuja ja kiristämällä arvonlisäveroa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta moittii tiedotteessa.

SAK huomauttaa, että arvonlisäveron korottaminen kohdistuu kaikkiin tulotasoihin, mutta suhteellisesti kovimmin pieni- ja keskituloisiin.

– On tervetullutta, että hallitus on ottanut verotuksen osaksi julkisen talouden vahvistamisen keinovalikoimaa. On kuitenkin tuloerojen kannalta kohtuutonta, että varakkaisiin kohdistuvia veronkorotuksia jäi taas pois työkalupakista, kun taas pieni- ja keskituloisten ostovoimaa leikataan arvonlisäveron korotuksella. Tulonjakovaikutus on normaaliakin jyrkempi, koska indeksijäädytysten takia sosiaaliturvan indeksit eivät kompensoi veron mukana nousevia hintoja.

SAK kritisoi hallitusta myös julkisten palveluiden joutumisesta säästölistalle. Hallitus vaikeuttaa hoitoon pääsyä karsimalla hoitotakuusta ja nostamalla asiakasmaksuja. Se myös heikentää hoidon laatua alentamalla hoitajamitoitusta ja rajaamalla palveluvalikoimaa. Samaan aikaan kun julkisia palveluita heikennetään, yksityistä terveydenhuoltoa hallitus on tukemassa korotetuilla Kela-korvauksilla.

– Hallitus perustelee säästöjä hyvinvointivaltion pelastamisella, mutta näyttää siltä, että hallitus on ajamassa hyvinvointivaltiota alas. Julkisen talouden vahvistamisen ei tarvitsisi tarkoittaa julkisten palveluiden heikentämistä, Kaukoranta muistuttaa.

STTK:N mielestä on riski, että kehysriihessä päätetty kolmen miljardin euron lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään. SAK:n pääekonomisti Patritzio Lainà moittii hallitusta siitä, ettei julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen puututtu riittävästi.

– Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, Lainà sanoo tiedotteessa.

STTK:n mukaan sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron (alv) kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä.

– Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli miljardi. Samalla verojärjestelmän vääristymiä olisi voitu vähentää, Lainà pohtii tiedotteessa.

STTK muistuttaa, että yrityksiä tuettiin merkittävästi koronapandemiassa. Sen jäljiltä palkansaajia osallistettiin työttömyysvakuutusmaksun alennuksen kanavointiin jo budjettiriihessä 200 miljoonan euron verran.

– Työnantajien osallistaminen on tervetullutta, mutta samalla Suomi lähtee mukaan eurooppalaiseen valtiontukikilpailuun tarjoilemalla ulkomaalaisille yrityksille verohuojennuksia. Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena, Lainà toteaa.

AKAVA kritisoi hallitusta siitä, etteivät sopeutustoimet kohdistuneet juurikaan yrityksiin. Akavan mielestä kansalaisten verorasituksen lisääminen on epätasapainoinen ratkaisu.

– Katseet kasvuodotuksissa kääntyvät nyt yrityksiin, kun niiden toimintaedellytyksiä on helpotettu. Hallitusohjelmasta lähtien Orpon hallitus on painottanut yritysten ja työnantajien etuja. Nyt elinkeinoelämällä ja yrityksillä on näytön paikka. Suomen talous vahvistuu osaamisella sekä palkansaajien ja yritysten yhteistyöllä, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen sanoo, että hallituksen olisi pitänyt kehysriihessä päättää yritystuki- ja verojärjestelmän uudistuksen aloittamisesta.

– Yritystukien pitää edistää vihreää siirtymää, kannustaa tutkimustoiminnan kasvattamiseen, uudistumiseen ja kansainvälistymiseen sekä ohjata uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseen. Verojärjestelmän uudistus olisi pitänyt aloittaa kehysriihessä, jotta verotus tukisi paremmin talouden kasvua, osaamista ja työllisyyttä, Sorjonen sanoo tiedotteessa.

Akavan mukaan arvonlisäverokannan korottaminen on nopeavaikutteisena toimena perusteltua julkisen talouden vahvistamiseksi. Haittaverotusta olisi voinut Akavan mukaan kiristää enemmänkin.

– Kehysriihen päätökset kiristävät työn tekemisen verotusta, vaikka ennen riihtä hallitus oli luvannut toisin. Puuttumalla tuloveroasteikon ylimpien portaiden indeksikorotuksiin heikennetään työn tekemisen kannusteita niiltä, joiden verorasitus on muutoinkin jo kova. Tavoitteena pitää jatkossa olla ansiotuloverotuksen laskeminen kaikissa tuloluokissa, Sorjonen sanoo.

AKAVA nostaa tiedotteessaan esiin myönteisinä linjauksina TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoituksen säästymisen leikkauksilta.

– Osaajapulan ratkaisemiseksi olisi tarvittu enemmän resursseja korkeakoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset lisäävät osaajapulaa, Löfgren sanoo.

Akava katsoo, ettei aikuiskoulutustuen korvaamiseen suunnattu 10 miljoonaa euroa ole mitenkään riittävä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

SAK ja Akava nostavat molemmat myönteisenä esiin, ettei hallitus puutu työeläkejärjestelmään.

– Oli tärkeää, että kehysriihessä ei tehty päätöksiä, joilla olisi puututtu työeläkejärjestelmään. Työmarkkinakeskusjärjestöjen työeläkeneuvotteluille tarvitaan jatkossakin työrauha, Akavan Löfgren sanoo tiedotteessa.

Työeläkejärjestelmään tai eläkkeiden indeksikorotuksiin puuttumisen sijaan hallitus korottaa eläkeläisten verotusta pienentämällä eläketulovähennystä.

– Eläkkeiden leikkaaminen ja niiden säästöjen kanavointi valtiontalouteen olisi murentanut luottamusta eläkkeiden omaisuudensuojaan. Eläkejärjestelmää pitää kehittää pitkäjänteisesti sen omista lähtökohdista, eikä sitä saa käyttää valtion varakassana, josta poliittisin perustein nostetaan rahaa valtion budjetin tilkkeeksi, SAK:n Kaukoranta sanoo.