Koska toisen asteen tiloja ei ole enää jatkossa perusopetuksen käytössä, tarvitaan muita ratkaisuja koronatilanteeseen varautumisessa. Anderssonin mukaan on hyvin todennäköistä, että myös syksyllä tehdään erityisjärjestelyjä hygieniassa ja väljyydessä.

– Tarkoituksena on antaa opetuksen järjestäjille työkaluja toimia tartuntatautitilanteessa paikallisesta lähtökohdista käsin, jottei maanlaajuisiin koulujen sulkuihin jouduttaisi turvaamaan, Andersson sanoi.

Perusopetuslakiin tulee säädökset, jotka mahdollistavat opetuksen järjestäjälle vuorottelun lähi- ja etäopetuksen välillä, mikäli tietyt tartuntatautilain edellytykset täyttyvät. Lakimuutokset ovat voimassa vuoden loppuun asti ja niiden on määrä tulla voimaan 1.8.

Hallitus kuitenkin esittää tarvittaessa vuorottelua niin, että ryhmät voisivat olla etäopetuksessa esimerkiksi vuoroviikoin. Näissäkin tapauksissa opetus on järjestettävä niin, että oppilas saisi pääsääntöisesti lähiopetusta ja etäopetusjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Haavoittuvassa olevat ja kaikkein nuorimmat oppilaat jatkavat lähiopetuksessa myös syksyllä. Mahdollisuus etäopetukseen ei koske esiopetusta, 1.-3. luokkia perusopetuksessa, erityisen tuen saaneen päätöksen oppilaita sekä pidennetyn oppivelvollisuuden tai valmistavan opetuksen oppilaita.

Lakimuutos ei myöskään velvoita koulutuksen järjestäjiä hyödyntämään poikkeuksellisia oppimisjärjestelyjä.

Milloin sitten joki koulu voisi hyödyntää lähiopetusta? Li Anderssonin mukaan tämä on mahdollista silloin, jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämisen paikassa. Eli jos ei voida noudattaa tartuntatautiviranomaisten ohjeistusta liittyen esimerkiksi väljyyteen ja hygieniaan. Toinen mahdollinen tilanne ja edellytys poikkeusjärjestelyille on opetuksen järjestämiseen käytetyn tilan sulkemin osin tai kokonaan tartuntatautilain nojalla.

– Näiden lisäksi on mahdollista, että oppilas joutuu karanteeniin tai saa tartunnan, tällön oppilaalle voitaisiin järjestää etäopetusta perusopetuslain 18 pykälän nojalla.

Kun laki tulee voimaan, sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö laativat sen noudattamiseta ohjeet.

Poikkeuksellisesta opetusjärjestelystä tekee tarvittaessa päätöksen opetuksen järjestäjä.

Toisin kuin perusopetuslaki sekä ammatillisen koulutuksen laki että lukiolaki antavat järjestäjilleen enemmän  joustavuutta toteuttaa opetusta eri muodoissa. Lukiolain osalta ei ole ilmennyt tarvetta lakimuutoksille.

Sen sijaan hallitus esittää muutosta ammatillista opetusta koskevaan lakiin, jotta esimerkiksi näyttöjen antaminen opetuksessa helpottuu koronatilanteessa.

OKM julistaa huomenna haettavaksi valtion erityisavustuksen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa. Summa on yhteensä 70 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukselle ja 14 miljoonaa varhaiskasvatukselle. Tarkoitus on tilkitä kevään oppimisvajetta.

Vastaavia rahoja on tulossa myös ammatilliseen koulutukseen 30 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 17 miljoonaa. Varat tulevat hakuun kesäkuun aikana.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) kertoi muutoksista korkeakouluihin.

Korkeakouluissa opiskelija voisi ilmoittautua poissa olevaksi ensimmäisenä lukuvuonna, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä.

Korkeakouluilla ei olisi velvollisuutta järjestää tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon laissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa, jos opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja ei ole mahdollista järjestää epidemian vuoksi.