Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus kokoontuu maanantaina ja tiistaina päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista. Pohjaneuvotteluita on käyty jo viikkoja, ja loppurutistus ennen varsinaista kehysriihtä on viikonloppuna.

STT haarukoi muutamia keskusteluissa olleita kohteita. Kaikesta kuitenkin yhä neuvotellaan, eikä mitään ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu, hallituslähteistä korostetaan.

-  Nämä ovat aika herkkiä asioita. Jotta saadaan tasapuolinen ja oikeudenmukainen paketti, pitää selvittää asiat huolella, kuvailee eräs hallituslähde.

Keskusteluissa on ollut esillä, että yleistä arvonlisäveroa kiristettäisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosentista 25 prosenttiin. Valtiovarainministeriön (VM) esittämän arvion mukaan tämä tuottaisi noin 615 miljoonan euron verotuotot vuodessa.

Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron nostaminen sen sijaan voisi olla vaikeampaa, pohtivat hallituslähteet.

Hallituspuolueissa on kannatusta niin sanotulle terveysverolle, mutta VM:ssä sitä on pidetty teknisesti liian hankalana toteuttaa. Terveysvero voisi ennaltaehkäistä sairauksia, jos se hillitsisi terveydelle haitallisten tuotteiden kulutusta.

RIIHESSÄ tiettävästi etsitään keinoja, jotka voisivat tuoda säästöjä myös tulevaisuudessa. Helpompi vaihtoehto voisi olla joidenkin arvioiden mukaan muun muassa alkoholiveron ja virvoitusjuomaveron korotukset.

Iltalehti on kertonut, että myös muun muassa ay-liikkeen ja säätiöiden sijoitustuottoihin kohdistuva viiden prosentin lähdevero on ollut keskusteluissa. Perinteisesti ainakin RKP on sitä vastustanut. Teollisuusliitto on ehdottanut lähdeveroa. Liiton laskelmien mukaan vuotuinen tuotto olisi noin 100 miljoonaa euroa.

Hallituslähteistä vahvistetaan STT:lle, että kaikki on vielä pöydällä, myös lähdeveron kaltaiset eri puolueille vaikeat päätökset.

ELÄKELÄISTEN osallistuminen säästötalkoisiin ollaan toteuttamassa veroratkaisuin. Yksi keino voisi olla eläketulovähennyksen parametrien muuttaminen, jolloin veromuutoksia pystyttäisiin kohdistamaan eri tuloryhmiin suunnilleen sen mukaan, mitä poliittisesti halutaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on painottanut, että pieniin eläkkeisiin ei kosketa.

Arvonlisäveron kiristäminen nostaisi todennäköisesti kuluttajahintoja, jolloin se voisi vaikuttaa positiivisesti muun muassa työeläkkeiden indekseihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvua pitäisi STT:n tietojen mukaan hillitä sadoilla miljoonilla euroilla kehysriihipäätöksin. Esillä on ollut viime vuosina säädettyjen velvoitteiden poistaminen tai lieventäminen. Pöydällä ovat ainakin vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitus, perusterveydenhuollon hoitotakuun keventäminen nykyisestä ja asiakasmaksut.

-  Isoja ja vaikeita päätöksiä kaikki, luonnehtii yksi hallituslähteistä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hoitajamitoitusta harkitaan laskettavaksi jopa 0,55:een, mikä tarkoittaisi, että kahtakymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vain 11 hoitajaa.

STT:lle kerrotaan, että uusi mitoitus voisi olla myös jotain 0,60 ja nykyisen 0,65 väliltä. Hallitus on selvittämässä, miten teknologiasta voisi löytyä apu esimerkiksi lääkkeiden annosteluun ja liikkeen valvontaan.

VELVOITTEEN höllentäminen merkitsisi sitä, että valtio vähentäisi hyvinvointialueiden rahoitusta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoi STT:n haastattelussa, että vaikka hoitajamitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa laskettaisiin, tulee ihmisten hoidontarve kuitenkin täyttää.

-  Vaikka lain tasolla se minimi laskettaisiinkin, niin uskon, että esimerkiksi aluehallintovirastot voisivat edelleenkin vaatia mitoituksen nostamista, Juuso sanoi.

VM on viime vuoden menokartoituksessaan esittänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja voitaisiin korottaa maltillisesti esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Näin maksutuottoja voitaisiin kasvattaa esimerkiksi 50 miljoonalla eurolla ja valtion rahoitusta hyvinvointialueille pienentää vastaavasti. Tiedossa ei ole, onko juuri tämä malli ollut nyt pöydällä.

OLETUS on, että varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ei ainakaan suoraan leikata, mutta säästöjä saatetaan hakea esimerkiksi korkeakoulujen indekseistä. Myös muun muassa joidenkin ammatillisten tutkintojen lyhentäminen kahteen vuoteen on ollut esillä, mutta se ei ilmeisesti ole etenemässä.

Erään lähteen mukaan harkinnassa on toisen tutkinnon tekeminen maksulliseksi, mutta toisaalta hallitus on jo poistamassa aikuiskoulutustuen.

Lähteistä arvioidaan myös, että kuntien valtionosuudet todennäköisesti pienenevät, mikä vaikuttaa koulutukseen ja muun muassa kulttuuriin. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osuus kuntien budjetista on noin 60 prosenttia.

Mediatietojen mukaan keskusteluissa on esillä myös sote-järjestöjen avustusten leikkausten aikaistaminen niin, että ne alkaisivat jo ensi vuonna. Tämä toisi noin sadan miljoonan euron säästön. Hallitusohjelman mukaan avustuksia leikattaisiin vuodesta 2027 alkaen.

Sanna Nikula/STT