Tätä sopimusten jälkikäteistä purkamista eduskunnan perustuslakivaliokunta joutunee myöhemmin puntaroimaan, sillä perustuslakiasiantuntijoillakin on asiasta eriäviä näkemyksiä.

Kyseeseen tulisivat hallituksen esitysluonnoksen mukaan laajasti julkisuudessa olleet kokonaisulkoistussopimukset, joissa kunta tai sairaanhoitopiiri on antanut ison osan sosiaali- ja terveydenhoidostaan terveysalan yrityksen tuotettavaksi. Sellaisia ovat muun muassa Jämsän, Mänttä-Vilppulan, Parkanon ja Länsi-Pohjan alueen sopimukset.

– Länsi-Pohja on se laajin. Jämsä tai Mänttä-Vilppula eivät ole isoja maakunnan näkökulmasta, mutta niiden ongelma on taas se, että kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu, sanoo lain valmistelussa mukana ollut osastopäällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

– Sopimussakkoa tästä ei maakunnalle tule, koska sopimus tai sen osa tulisi lain nojalla mitättömäksi.

Yksityisellä palveluntuottajalla olisi kuitenkin oikeus saada sote-maakunnalta korvaus, jos sen tekemät investoinnit jäävät sille hyödyttömiksi.

Hallituksen esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 25. syyskuuta.

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, että hallituksen tavoite puuttua sopimuksiin jälkikäteen saattaa törmätä paitsi perustuslakiin myös EU:n lainsäädäntöön, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat hankintadirektiivin alle.

– Jos Suomi nyt lähtee jälkikäteisesti rikkomaan eurooppalaisten säädösten mukaan tehtyjä hankintoja, on riski, että siinä puututaan palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen.

Perustuslaillisia ongelmia voi hänen mukaansa syntyä sopimusvapauteen ja omaisuudensuojaan puuttumisesta.

Lehtonen arvioi kuitenkin, että kokonaisuudessaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-esitys on perustuslain kannalta aiempia ongelmattomampi.

– Siellä on selkeästi yritetty ottaa huomioon asioita, joita on parilla edellisellä kierroksella tullut esiin, mutta tämä takautuva puuttuminen vanhoihin hankintasopimuksiin on uusi asia ja se voi aiheuttaa ongelmia. Sitä perustuslakivaliokunta varmaan arvioi, että ovatko ne puuttumiset sillä tavalla isoja, että ne merkittävästi puuttuvat omaisuudensuojaan.

Lehtonen toimii myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana.

Sopimusten purkamista on kannattanut muun muassa yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori, jonka mielestä perustuslain kanssa ristiriidassa olevan sopimustilan päättäminen on riittävän painava peruste. Tuori on sanonut Kuntien takauskeskukselle antamassaan lausunnossa, että perustuslaki ei salli kokonaisulkoistusta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevan julkisen vallan yksikön koko palvelutuotanto siirretään muille palvelun tuottajille.

Hallituksen sote-mallissa maakunnalla pitää olla mahdollisuus järjestää kaikille alueille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut siinäkin tapauksessa, että yritys esimerkiksi menisi konkurssiin. Näin ollen sillä on oltava riittävästi henkilöstöä ja omaa tuotantoa.
STT–Sanna Nikula