Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo käynnissä olevassa tiedotustilaisuudessaan, että maa ei selviä vaurioitta.

Tiedotteessa selvitetään muun muassa, että hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen kriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin. Nyt tehdyillä päätöksillä hallitus panostaa ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan. Jo tehtyjen päätösten lisäksi hallitus valmistelee talouden nopeaa elpymistä tukevia toimenpiteitä kriisistä selviytymiseksi toukokuussa annettavalla lisätalousarviolla.

Hallitus korvaa koronakriisin terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan 600 miljoonan euron lisämääräraha. Yritystoiminnan turvaamiseksi tarkoitettua apua lisätään noin miljardilla eurolla. Hallitus varautuu ihmisten päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi kuluvana vuonna yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla. Budjetin suhdanneluonteiset etuusmenot joustavat sen mukaan, mikä tarve on.  Lisäksi alle 10-vuotiaiden lasten kanssa töistä palkatta poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona.

Kriisin vuoksi ahdinkoon joutuneita kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan yhteensä yli 60 miljoonalla eurolla. Maaseudun yritystoimintaan panostetaan 40 miljoonaa euroa.

Hallitus valmistelee toukokuun lisätalousarvioesitykseen talouden nopeaa elpymistä tukevia toimenpiteitä. Hallitus käynnistää myös poikkeusolojen mekanismin aktivoinnin hallitusohjelmassa kuvatulla tavalla.

Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Hallitus valmistelee aiemmin linjatulla tavalla tiekartan, jossa määritellään eri toimenpiteiden potentiaali pienentää kestävyysvajetta. Lyhyen ja pitkän aikavälin toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Hallitus on sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.

Taloutta elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen hallitusohjelman mukaisesti. Tämä takaa talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden, vähentää riskejä ja luo kestäviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen.

Talouden näkymät

Koronavirusepidemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat laskeneet talousennusteita kaikkialla maailmassa. Suomen talouden arvioidaan supistuvan 5,5 prosenttia vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat. Koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste talouskasvun supistumisesta on tehty oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät 3 kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta ovat epävarmoja.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston uusi kokonaistaloudellinen ennuste, jossa huomioidaan myös koronavirustilanteen aiheuttamia seurauksia, julkaistaan 16.4.2020.

Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys

Hallitus on päättänyt vuoden 2020 ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa lukuisista määräaikaisista ja kohdennetuista toimenpiteistä koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Valtion budjettitalouden määrärahoina päätösperäiset muutokset ovat yhteensä noin 4,1 miljardin euron panostuksia, joista osa kohdistuu myöhemmille vuosille. Lisäksi huojennetut verojen maksujärjestelyt heikentävät valtion taloutta noin 1,4 miljardilla eurolla vuonna 2020, sillä valtio kompensoi myös kuntien verotulomenetykset. Yrittäjien sosiaaliturvaetuuksiin ja yritysten sosiaaliturvamaksuihin liittyvät väliaikaiset järjestelyt heikentävät lisäksi sosiaaliturvarahastojen taloutta kuluvana vuonna.

Hallitus tukee yrityksiä kriisin yli

Vuodelle 2020 on lisätty merkittävästi yrityksille suunnattuja tukia koronavirustilanteen johdosta.

Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattavaa koronaviruksen vaikutusten ehkäisemiseen tarkoitettua kehittämistukea lisätään 200 miljoonalla eurolla aiempiin päätöksiin verrattuna. Myös Business Finlandin avustusvaltuuksia yritysten tukemiseen korotetaan 100 miljoonalla eurolla.

Business Finlandin kautta myönnettävien lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 miljoonalla eurolla.

Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin verrattuna. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin.  Pääomasijoituksia kohdennetaan yrityksiin, jotka ovat koronaviruksen takia joutuneet äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 7,5 miljoonan euron ja Business Finlandin toimintamenoihin 10 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä yritystukihakemusten käsittelyyn.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron (noin 340 htv) lisäystä asiantuntijaresursseihin vastaamaan yritysten voimakkaasti lisääntyneiden yt-tilanteiden edellyttämiin neuvonta- ja palvelutarpeisiin.

Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille ehdotetaan 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille 10 miljoonaa euroa väliaikaisena tukena koronavirusepidemian kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ehdotetaan 6,5 miljoonan euron siirtoa varautumiseen rahaston varoista myönnettävien valtiontakausten takausvastuiden lisääntymiseen ja mahdollisesti lisääntyviin takaustappioihin.

Huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa ehdotetaan valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600 miljoonan euron takauksia varustamoyhtiöille.

Suojavarusteiden hankintaan lisämäärärahoja

Tarvittavien suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden saatavuus turvataan. Hallitus ehdottaa 600 miljoonan euron lisämäärärahaa näiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Tällä varmistetaan yhteiskunnan riittävä suojautumistaso ja toimintakyky kriisin aikana.