Hallitus kiirehtii tiedustelulakia voimaan jo vuodenvaihteessa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Paula Risikko ja puolustusministeri Jussi Niinistö valtioneuvoston tiedustelulakia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa.

Hallitus antoi torstaina odotetut esityksensä siviili- ja sotilastiedustelun lainsäädännöstä eduskunnalle. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan esityksiä on viilattu vastaamaan siihen, mihin tiedustelua tarvitaan ja miten se kohdennetaan, miten tiedustelu vaikuttaa kansalaisten perusoikeuksiin ja miten sitä valvotaan.

Tiedustelun laillisuusvalvontaa varten ehdotetaan perustettavaksi uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

– Suojelupoliisiin kohdistuvaa valvontaa vahvistettiin aivan vielä viime metreillä, esimerkiksi siten, että suojelupoliisin tulisi aina ilmoittaa tiedusteluvaltuutetulle, kun se käyttää tiedustelumenetelmää, Risikko kertoi valmistelutyöstä.

Lakiesitysten mukaan supo saisi muun muassa toteuttaa tietoliikennetiedustelua myös ulkomailla, silloin kun kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Supon päällikkö Antti Pelttari oli tyytyväinen uusiin välineisiin ”työkalupakissa” ja vakuutti viranomaisen kykenevän elämään tiiviin valvonnan kanssa.

– Meitä on valvottu hyvin tarkasti tähänkin mennessä hyvin monen viranomaisen toimin, se on tärkeä osa tämän toiminnan hyväksyttävyyttä, Pelttari sanoi.

Tiedusteluvaltuutettu voisi olla kaksoiskansalainen.

Parlamentaarista valvontaa toteuttaisi uusi tiedusteluvaliokunta, jolle taattaisiin laaja tiedonsaantioikeus. Suojelupoliisi tekee sekä tiedusteluvaltuutetuksi että -valiokunnan jäseniksi ehdolla olevista turvallisuusselvityksen, mikä on herättänyt epäilyjä supon pääsystä portinvartijaksi omaan toimintaansa kohdistuvassa valvonnassa.

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan Tuula Majurin mukaan kyse ei kuitenkaan ole kelpoisuuden arvioimisesta eikä turvallisuusselvitys sido nimittäjiä eli valtioneuvostoa ja eduskuntaa. Lainvalmistelussa tiedusteluvaltuutetulle ja hänen henkilöstölleen oli lisätty vaatimus Suomen kansalaisuudesta.

– Kaksoiskansalaisuutta ei ole kielletty, Majuri kertoi.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan on vielä vaikea arvioida, millaiseksi tiedusteluvaltuutetun ja hänen toimistonsa työmäärä muodostuu.

– Itsenäisyys ja riittävät resurssit ovat ihan keskeinen osa sitä, että hän kykenee toimimaan, Häkkänen sanoi.

Kiireellinen käsittely vaatisi viiden kuudesosan enemmistöä.

Hallitus esittää, että perustuslain kohtaa luottamuksellisen viestin suojasta muutettaisiin kiireellisessä järjestyksessä. Tiedustelulakien läpivieminen edellyttää tätä muutosta.

Oikeusministeri Häkkäsen mukaan uudet tiedusteluvaltuudet voisivat olla käytössä jo ensi vuodenvaihteessa, jos ”kaikki menee suunnitelmien mukaan”.

– Mutta korostan sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta viime kädessä tekee huolellisen arvionsa siitä, millaiseksi kiirehtimismenettelyn käyttämisen kynnys tässä maassa muodostuu, Häkkänen sanoi.

Kiireellinen käsittely vaatisi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä. Opposition ensikommenteissa tällaista tukea ei ainakaan vielä torstaina luvattu.

Risikon mukaan perustuslain muutoksen siirtyminen kevään 2019 vaalien yli viivästyttäisi ”jo nyt myöhässä” olevaa tiedustelulainsäädäntöä vähintään vuodella, mahdollisesti enemmän.

– Päivänkin ylimääräinen viivästys on liikaa turvallisuuden varmistamisessa, Risikko sanoi ja korosti Suomen olevan siihen saakka tiedonsaannissaan muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa.

Sotilastiedustelua voisi tehdä osin myös kotimaassa.

Sotilastiedustelun osalta hallituksen lakipaketissa on kyse aivan uudesta lainsäädännöstä.

– Sotilastiedustelun tehtävänä on tarvittaessa antaa ennakkovaroitus Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta, puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) tiivisti torstain tiedotustilaisuudessa.

Vaikka mahdollinen uhka nähdään rajojen ulkopuolella, sotilastiedustelulla hankittaisiin tietoa myös kotimaassa henkilötiedustelun keinoin. Tietoliikennetiedustelussa sen sijaan ei ole sallittua seurata Suomessa oleskelevien osapuolten välistä tietoliikennettä.

Rajat ylittävässä tietoliikenteessä tiedustelua kohdennettaisiin koneellisesti teknisten tietojen kuten ip-osoitteiden perusteella. Viestin avaamiseen manuaalisessa käsittelyssä siirryttäisiin vasta tämän rajaamisen jälkeen. Niinistön mukaan tätä voi perustella myös ”työekonomialla”.

– Seulan täytyy olla aika tarkka, ei meillä yksinkertaisesti riitä henkilökuntaa analysoimaan tietoa, Niinistö totesi.
Rajat ylittävien viestintäverkon osien omistajille ja haltijoille asetetaan Niinistön mukaan velvoite myötävaikuttaa tietoliikennetiedustelun toteuttamiseen.

– Yksityisille tahoille ei ehdotettaisi velvoitetta luovuttaa salausavaimia tai asettaa ohjelmistoihin tai laitteisiin niin kutsuttuja takaportteja, Niinistö kertoi.

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta

”Esitän samaa” – SDP:n Feldt-Ranta: Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin

Kuva: Johan Kvarnström

SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Maarit Fedlt-Ranta kirjoittaa Twitter-tilillään, kuinka Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin.

”Olemme olleen naiveja; politiikan ja elinkeinoelämän välisiin siirtymiin tarvitaan pelisäännöt”, Feldt-Ranta siteeraa päivityksessään.

”Esitän Suomeen samaa”, Feld-Ranta sanoo omana kantanaan Twitter-tilillään torstaina iltapäivällä.

Suomessa on käyty asiasta keskustelua muun muassa kokoomuslaisten siirtymisistä terveysjättien palvelukseen. Vapautuksen ovat saaneet kokoomuksen Sanna Lauslahti, joka siirtyy Lääketeollisuus ry:n palvelukseen ja Outi Mäkelä, joka on lähdössä kunnanjohtajaksi.

– Minusta voisi olla hyvä, että tämän vaalikauden aikaan selkeytetään niitä perusteita, joilla täältä voidaan vapautus saada. Se ei voi tarkoittaa sitä, että kesken vaalikauden pelisäännöt muuttuvat. Mutta vähän arvioidaan ja katsotaan sen kokemuksen perusteella, mitä nyt on monilta monilta vuosilta ja arvioidaan, olisiko tarve tarkistuksille, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi Demokraatille.

Pekkarinen sanoi tuolloin, että hän ei vielä tarkoita, että käytänteitä pitäisi muuttaa.

– Mutta tämä on kannanotto minun puolelta, että tällainen arviointi pitäisi tehdä, hän joka tapauksessa painottaa.

Pekkarisen mukaan arviointi on puhemiesneuvoston käsissä.

– Siinä käytetään myöskin ulkopuolisia asiantuntijoita. Vähän katsotaan myös, miten muualla Euroopassa on menetelty vastaavissa tilanteissa. Olen jo parin vuoden aikana puhunut tästä, hän toteaa.

Hän kertoi jo nostaneensa asian puhemiesneuvostossa esiin ja pitää myös mahdollisena, että selvitys toteutuu.

– Joka tapauksessa tämä keskustellaan tässä sävyssä tai hengessä, että käynnistetäänkö tällainen selvitys.

Feldt-Ranta sanoo tiedotteessaan tänään torstaina, että julkisen edun ajaminen ei voi vaihtua yhdessä yössä yksityisen edun ajamiseksi ilman että syntyy sidonnaisuuksia ja vähintään epäilyjä epäasianmukaisista kytkennöistä.

”Meneillään oleva sote-uudistus, johon liittyy satojen miljardien eurojen taloudelliset intressit, tekevät pelisääntöjen selkeyttämisen ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.”

”Olen esittänyt, että oikeusministeri Antti Häkkänen pikaisesti teettäisi oikeusministeriössä selvityksen päättäjien sidonnaisuuksien liittyvistä ongelmista. Kokoomuslaisten vaikuttajien systemaattiseen siirtyminen sotebisneksessä avautuneisiin tehtäviin on ollut sen verran räikeää, ettei asiaan voi olla puuttumatta. Ongelma on kaikkien nähtävillä ja nyt kysymys kuuluu, mitä asialle aiotaan tehdä”, Feldt-Ranta peräänkuuluttaa.

Feldt-Ranta on aiemminkin vaatinut selvitystä kansanedustajien vapautuksista.

– Tämä on aika kovasti sanottu puhemiesneuvostosta, mutta kaikki mitä minä olen tällä vaalikaudella nähnyt, niin puhemiesneuvosto ei enää ole sellainen elin, joka olisi aktiivisesti ylläpitänyt eduskunnan arvokkuutta. Tosiasiassa puhemiesneuvosto on sallinut, että ilman erityisiä perusteita voi tulla ja mennä. Minusta tässä on kyse myös kansanvallan kunnioittamisesta. Ei eduskunta voi olla pyöröovi, hän sanoi Demokraatille 8.2.

Keskustelua aiheesta

Jukka Siukosaari presidentin kanslian kansliapäälliköksi

Kuva: Lehtikuva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (puhemiehen korokkeella oik.) pitää avajaispuhetta ja hänen vieressä seisoo eduskunnan puhemies Paula Risikko vuoden 2018 valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 6. helmikuuta.

Presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt kauppatieteiden maisteri, ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaaren presidentin kanslian kansliapäälliköksi.

Siukosaari aloittaa kansliapäällikkönä kesäkuun alussa. Siukosaari siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 1995. Hän toimii Suomen Japanin-suurlähettiläänä.

Toukokuun loppuun saakka kansliapäällikkönä jatkaa valtiotieteiden tohtori Hiski Haukkala. Presidentin kansliasta Haukkala siirtyy Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun kansainvälisen politiikan professoriksi.

Presidentin ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi nimitettiin filosofian tohtori, lähetystöneuvos Petri Hakkarainen. Hakkarainen aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa. Hän siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 2006.

Hakkarainen työskentelee ministerineuvoksena ja poliittisen tiimin vetäjänä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

Presidentin viestintäpäällikkönä jatkaa valtiotieteiden maisteri Katri Makkonen. Makkonen on toiminut presidentin viestintäpäällikkönä ja kabinetin jäsenenä vuodesta 2013.

Presidentin erityisavustajana jatkaa kauppatieteiden maisteri Pete Pokkinen. Pokkinen on ollut erityisavustajana ja kabinetin jäsenenä vuosina 2015–17 ja uudelleen helmikuusta 2018. Pokkinen toimi presidentinvaaleissa Niinistön kampanjapäällikkönä.

Presidentin oikeudellinen neuvonantaja nimitetään myöhemmin.

Juttua on päivitetty klo 14:13.

OL: Professori suomii hallituksen jättihanketta – ”Levällään kuin varpusparvi”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori emeritus Martti Kekomäki jatkaa Sipilän hallituksen sote-pyrkimysten ankaraa kritiikkiä. Kekomäki toteaa Oulu-lehdelle kustannusten räjähtävän käsiin myös Suomessa Tukholman kokeilun tavoin.

Perusterveydenhuoltoon tuotava kilpailu voi Kekomäen mukaan poistaa jonona ja vähentää yksittäiskustannuksia, mutta samalla kokonaiskustannukset kasvavat huimasti.

– Jono siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen ovel­ta sai­raa­lan ovel­le. Se teki Tuk­hol­mas­sa puo­li­tois­ta mil­jar­dia kruu­nua yh­te­nä ai­no­a­na vuon­na, min­kä oli­si voi­nut etu­kä­teen­kin ar­va­ta, et­tä näin­hän täs­sä käy, Kekomäki sanoo Oulu-lehdelle.

Hän oli itsekin kuultavan sote-uudistusta valmisteltaessa mutta ei ole lopputulokseen tyytyväinen.

– Isoin on­gel­ma la­ki­luon­nok­ses­sa ei ole se, et­tä seit­se­män­tois­ta hen­gen asi­an­tun­ti­ja­ryh­mä ei oli­si saa­nut kah­via ja tort­tua, vaan se, et­tä mei­tä ei ku­kaan kuun­te­le.

”Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri.”

Kekomäki ei vastusta kokoomuksen lempilasta, asiakkaan va­lin­nan­va­paut­ta, mutta se tulisi to­teut­taa hä­nen mie­les­tään suu­ri­na ko­ko­nai­suuk­si­na.

– Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri. Jos ha­lu­taan va­lin­nan­va­paut­ta, niin se täy­tyy teh­dä eh­jien, sym­met­ris­ten poo­lien vä­lil­lä.

– On ol­ta­va kym­me­nien­tu­han­sien ih­mi­sien poo­le­ja, jois­sa on sama koos­tu­mus: rik­kai­ta ja köy­hiä, työs­sä ole­via ja työt­tö­miä, juop­po­ja ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Sen jäl­keen ih­mi­nen voi va­li­ta näi­den poo­lien vä­lil­lä. Jos jo­not­ta­mi­nen kyl­läs­tyt­tää, hän me­nee sin­ne, mis­sä ei ole jo­noa ja vie ra­hat mu­ka­naan. Tämä on se pe­ru­si­dea.

Hän kuvaa nykyistä mal­lia le­väl­lään ole­vak­si var­pus­par­vek­si.

– Mil­tä näyt­täi­si sel­lai­nen jal­ka­pal­lo­jouk­kue, jos­sa puo­lus­ta­jat sai­si­vat sitä enem­män ra­haa, mitä vä­hem­män he kos­ke­vat pal­loon ja hyök­kää­jät sai­si­vat kuu­kau­si­palk­kaa, hän kysyy.

Keskustelua aiheesta

Kaupan alan neuvottelut jatkuvat maanantaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan alan työehtoneuvottelut jatkuvat maanantaina, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM. Neuvottelut katkesivat viime viikon perjantaina.

PAM ja työantajia edustava Kaupan liitto ovat pitäneet yhteyttä neuvottelujen katkeamisesta huolimatta.

– Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja työnantajaliiton kanssa, vaikka emme ole viikkoon käyneet varsinaisia neuvotteluja. Tavoitteenamme on löytää neuvotteluteitse ratkaisu, ja siksi on hyvä, että tapaamme maanantaina, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

PAMin mukaan neuvottelut olivat jo edenneet loppusuoralle, mutta rahaan liittyvät asiat tulivat esteeksi.

– Haemme ratkaisua, jolla kaupan työntekijät saavat asialliset palkankorotukset tilanteessa, jossa talous kasvaa ja yritykset menestyvät pääsääntöisesti hyvin, Selin sanoo.

Keskustelua aiheesta